Yhdeksäs joulukuuta
Heräsin vaille kuusi ja käytin koiran pihalla. Paiskauduin takaisin vuoteeseen "hetkeksi". Mies kävi sanomassa heipat vähän vaille seitsemän. Seuraavan kerran havahduin 7.15 ja tajusin, että kuopus nukkuu edelleen (hänellä on usein soimassa kello itsellään) ja hänellä on kahdeksalle meno. Onneksi asutaan koulun lähellä niin eipä suurta vahinkoa asiassa tullut. Ja kerrankos sitä ois pommin nukkunu. Minä yleensä havahdun näissä tilanteissa kellon tarkasti herättämään lapsia jos heillä ei olekaan kello soimassa.
Iltapäivällä leivoin sitruunapikkuleipiä. Huomaatte varmaan, että minulla on joku pikkuleipien leivontakausi menossa. Piilottelen niitä erinäisiin rasioihin, että niitä olisi edes jokunen jäljellä joulunakin!
Minun piti lähteä illaksi pakanoiden pikkujouluihin, mutta olin edelleen niin väsynyt etten uskaltanut lähteä auton rattiin pitkää matkaa. Torkahdin kudin kädessä ja minut herätti uunin kello kun se ilmoitti että pikkuleivät ovat olleet sovitun ajan uunissa. Torkahdus oli lyhyt, mutta ehdin nähdä unta että nukahdin auton rattiin...
Nyt minun tietysti pitäisi fiksuna käydä nukkumaan. Taidanpa tehdä niin. Huomenna on kuitenkin taas uusi päivä.
Iltapäivällä leivoin sitruunapikkuleipiä. Huomaatte varmaan, että minulla on joku pikkuleipien leivontakausi menossa. Piilottelen niitä erinäisiin rasioihin, että niitä olisi edes jokunen jäljellä joulunakin!
Minun piti lähteä illaksi pakanoiden pikkujouluihin, mutta olin edelleen niin väsynyt etten uskaltanut lähteä auton rattiin pitkää matkaa. Torkahdin kudin kädessä ja minut herätti uunin kello kun se ilmoitti että pikkuleivät ovat olleet sovitun ajan uunissa. Torkahdus oli lyhyt, mutta ehdin nähdä unta että nukahdin auton rattiin...
Nyt minun tietysti pitäisi fiksuna käydä nukkumaan. Taidanpa tehdä niin. Huomenna on kuitenkin taas uusi päivä.
Kommentit
Lähetä kommentti