Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2008.

Törkeen hyvät lihapullat

Tarhassa ei kuulemma saa sanoa "törkeen hyvät" mutt me ei ollakaan nyt tarhassa ;D

pari isohkoa sipulia
n 1 kg jauhelihaa
200 g pehmeää fetajuustoa
3 kananmunaa
maun mukaan kurkumaa ja paprikajauhetta (suolaa ei tarvitse koska fetassa sitä on riittävästi)

Silpua sipuli pieneksi ja kuullota pehmeäksi pannulla voissa. Kaada kulhoon ja anna niiden vähän jäähtyä (jotta et polta kättäsi jos vaivaat käsin; jos sekoitat puuharukalla niin ei varmaan tartte jäähdytellä ;D). Sekoita sipulien sekaan muut aineet, pyöräytä lihapullat ja paista (itse paistoin pannulla voissa mutta toki muitakin tapoja voi käyttää).

Perheen arvostelu: Esikoinen totesi ensin että maistuu ihan hapantuneelta juustolta ;D ja meinasin jättää syömättä. Kuopus vetäisi 2,5 isoa lihapulla ja mies hymisi. Lopulta kaikkien muiden suurinpiirtein kilpakehujen jälkeen esikoinen suostui maistamaan toisen pienen palan ja söi lopulta 2 isoa ja maistui hyvälle.

Itse olen sitä mieltä etten ole ikinä ennen tehnyt näin hyviä lihapulli…

Toppahousuja ja lumen auraamista

Luin Helin (linkki aiemmassa avauksessa) blogista miten hän pukeutui toppahousuihin. Ja mullahan ei semmoisia edes ole!! =O Kerran jo etsin mutta en suostu maksamaan niistä 50 - 300 euroa! Ajattelin silloin kun luin Helin blogia, että taidan perjantaina kuitenkin vielä katsoa Prismasta jos ois tullut vaikka lisäalennusta. Ja miten kävikään: löysin itselleni mieluisat toppahousut 30 eurolla! Eikä se ollut edes alennustuote. Nyt on kiva lähtee poikien kanssa ulos kun ei mene heti lumi housun pinnasta läpi. =P

Lähtiessä mies sanoi mulle, että kun tullaan takaisin niin hän lykkää kolalla lunta pois meidän ruudusta ennen kuin pistetään auto siihen. Mie sanoin siinä ääneen, että jospa ei tarteis kolata, jos vaikka aura kävis sillä aikaa. Ja niinhän se oli käyny!

Oli mulla joku muukin nopeasti toteutunut toive. Mutta ajatukseni siis on se, että viime viikonlopun kurssin jälkeen pyyntövaste on ollut nopeampi kuin ennen! Nää oli jo tosi nopeet!

Ainiin, nyt muistan mikä se kolmas oli. Sanoin eilen…

Ekotekohaaste

Sain Heliltä tällaisen haasteen.

Lähetä
tämä ruusukimppu vähintään viidelle blogi-ystävällesi tai sähköpostilla
ystävillesi! Mainitse oma päivän ekotekosi ja pyydä vastaanottajaa
mainitsemaan oma ekotekonsa uusien haasteiden yhteydessä.
Omat ekotekoni* meillä kierrätetään biojäte, pahvi, paperi, lasi, metalli, ja tietenkin itsellemme tarpeettomaksi käyneet tavarat kuten vauvan vaatteet (että täällä olis oikeasti halavalla vauvanvaatteita, kestovaippoja, vaunut, sitteri, turvakaukalo... kuka vaan tulee penkomaan ;D) pistetään eteenpäin tarvitseville* jätän muovipussit kauppaan, tai ainakin suurimman osan (näin muuten eilen tosi mukavan säkkikankaisen kassin jossa luki "Jäähyväiset muovikasseille" ... en vaan älynny kysyä mistä se tyttö oli semmoisen saanu...)* käytän pesupähkinöitä* valitsen mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita kukkaroni mukaan
En nyt osaa ketään erikseen tähän haasta. Napatkoon he tämän haasteen ketkä eivät vielä ole saaneet =)


Aaron kävi parturissa

Kurssilla

Mie olin henkisellä kurssilla. Tämä oli nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla kokoon pistetty kurssi. Meitä oli pieni ryhmä: 6 kurssilaista ja kurssin vetäjä. Senpä takia saatiin oikein tiivistä ohjausta. Aloitettiin suojauksen tekemisellä ja meditaatiolla. Sitten tehtiin kolmen ryhmät. Kaksi istumaan yhtä vastapäätä. Sitten ne kaksi alkoivat heittelemään sanoja, joita heille tuli mieleen tästä yhdestä ihmisestä. Mielenkiintoisia juttuja... lähinnä tässä haettiin luottamusta siihen että ON selväaistinen. Sen yhden piti sitten jollain tapaa vahvistaa että sanat osuivat häneen.



Mulle tuli esim. yhden ihmisen kohdalla selkeästi 'särkynyt sydän' ja mie jäin miettimään voinko sellaista sanoa ja tarkoittaako se nyt kukkaa vai muuta ... ja mie jauhoin sitä päässäni enkä sanonut ääneen... muutakaan sanaa ei tullut mieleen, tämä yksi vain hengaili pääkopassa... vetäjä tuli sanomaan mulle että anna sen nyt tulla ulos, sano se ääneen ... ja mie rupesin rykimään ja sanoi vaan että joojoo =P …

Pojat...

Sydän löi muutaman kerran tyhjää...

Pitää vielä kertoo tämä.

Olin tänään siis kyläilemässä, ja kun olin lähdössä huomasin että käsi haparoi takin taskussa tyhjää. Siellä olisi pitänyt olla auton avain! Apua! En edes olisi tarvinnut koko avainta mukaani, koska olin bussilla liikenteessä. Se oli vain jäänyt aamusta taskuun... Taisin manata siinä ääneen (pyydän anteeksi emännältä ;D). Mutta mielessäni siunasin heti perään ja pyysin enkeleitä auttamaan minua löytämään tämän tärkeän avaimen.

Sanoin että ei auta, mun on nyt lähdettävä kampaajalle enkä voi pohtia minne avain on joutunut. Sanoin heippa ja soitellaan. Suljin oven ja marssin hissille. Ja edelleen mun käsi haroi siellä tyhjässä taskussa... Kas kumma: täällähän on muuten reikä. Kopeloin. Avain löytyi! Se oli sujahtanut takin sisään vuorin väliin =) Kiitos enkelit. Tänään oli nopea palvelu <3

Vientiä työmarkkinoilla?

Olin kaupungilla asioilla, kyläilemässä ja kampaajalla. Ja kun tulin kotiin ja vilkaisin sähköpostin niin sinne oli ilmestynyt eräästä yrityksestä postia, jossa pyydettiin minua lähettämään ansioluettelo. =O Että nytkö mua sitt viedään moneen suuntaan? Joudunko mie vielä valitsemaan minne menen?? =D Johan rupee olemaan hurjaa. Tämä yritys oli löytänyt tietoni työvoimatoimiston tarjoamasta CV-netti palvelusta, jonne oli laittanut suht vapaamuotoisen kuvauksen itsestäni. He halusivat virallisen CV:n. Arvatkaa laitoinko? ;D


Arvatkaa...

Uusi pää ;D



Pojat korissa =D

Oikeasti tässä pitäis olla kellukkakuvat, mutten löytänyt Miikasta sellaista vaikka olen semmoisen ihan varmasti ottanut! =P



Aaron



Miika


Työhaastattelu

Jopas oli taas kokemus =P Oikein mukava ja pirteä nuori nainen oli haastattelija. Kysyi miten suhtaudun
puhelinmarkkinointiin. Sanoin rehellisesti, että mulla on
puhelinmarkkinointikielto =D Ei siinä mitään, niin on sillä
itselläänkin. Sanoin kyllä ettei mulla mitään sitä vastaan ole, mutta
valitettavasti muutama ikävä kokemus toi tuon ratkaisun. Sanoin senkin
että minun mielestä on pieni sävyero siinä että firma markkinoi
työaikana itseään toiselle firmalle. =) Meillä oli oikein mukava
keskustelu.

Homma jatkuu niin että odottavat 23.1 asti kaikki
hakemukset ja haastattelevat esiin nousseet. Sitten toimistotiimi
miettii ja valitsee muutaman jotka kutsutaan uudestaan haastatteluun.
Toisessa haastattelussa joutuu antamaan työnäytteen =O Mutta hyvälle
kuulosti monin tavoin tuo työpaikka. Palkkakin on enemmän kuin odotin!
Paljon enemmän... =)

Huomasin
itse miten olo on ihan toisenlainen kun pääsi haastatteluun ja sai
lisää intoa! =) Jos ei tämä niin sitt joku toinen paikka!



Kolme unta viime yöltä

1.Näin
unta että oltiin vissiin ostettu omakotitalo, vieläpä ihan jostain
muualta kuin Kuopiosta. Paikkakunnalla kiersi tarina, että ko. talosta
oli joskus lähtenyt kaksoset viihteelle ja olivat kadonneet
jäljettömiin. Mie oikein näin ne pojat =D Vissiin siinä unessa tapahtu
muutakin, mutten muista.

2. Yhdessä
unessa seurustelin jälleen yhden ystäväni kanssa. Aika usein ainakin
kauheasti ikävöin unissa häntä. =P Ja hänellä on muuten kaksoisveli,
siis ihan oikeassa elämässä. Tässä samaisessa unessa mun käsissä kasvoi
jäkälää ja sammalta! =O Mutta sen unen aikana tapahtui jotain, tein
jotain, toimin, niin että ne alkoivat itsestään tipahdella... Noniin
... mitenkään yksityiskohtiin menemättä =P (sorii... mie tiedän että luet tätä... minkäs mie unilleni voi ;D)

3.Olin entisessä työpaikassa.. jälleen... käymässä. Tämä on kaikkein selkein uni.
Sanoin unessa entiselle työkaverille, kun se kysyi kuulumisia, että hyvää kuuluu ja
aloitain maanantaina työt =O Hän hämmästyi, mutt sitt mie rupesin
nauramaan, ett…

Sisäistä elämää

Olen tässä pitkään miettinyt,  miksi ihmeessä en välillä saa mitään otetta tuohon vajaa 5-vuotiaaseen. Pelottava tulevaisuus edessä? Ja kun se on välillä niiiiiiin ärsyttävä ja raivostuttava, että oikein inhoan omaa lastani.



En nyt tässä selitä pitkää sisäistä prosessia (ja tuskin pystyisinkään), mutta olen tajunnut että poika on just niin kun minä! On aika rankkaa katsoa itseään. Esikoinen heijastelee tasan ja tarkkaan mun sisäistä maailmaa. Pahimmat kahnaukset tapahtuvat silloin kun mun on paha olla ja esikoinen heittää sen pahan olon suoraan mun silmille. Ja mie saan raivarin... Olen välillä tokaissut tuskaisena etten ymmärrä tätä lasta. Mutta todellisuudessa tilanne taitaakin olla niinpäin, että ymmärrän vähän liiankin hyvin koska näen itseni mutten halua nähdä enkä ymmärtää.



Mikäpä auttaisi? Ei varmaan mikään muu kuin minun oman sisäisen elämäni penkominen ja parantaminen. Siksipä kaivoin jälleen esiin Sonia kirjan. Lähden nyt taas käymään sitä järjestelmällisesti läpi. Hyllystäni…

On se kiva kun kotona kannustetaan...

Huoh! Kyllä toi mun mies osaa sitt olla aina niin kannustava... Työkkärissä ehdotti työvoimapoliittistakoulutusta yhtenä vaihtoehtona (kirjanpitäjä). Ja kun mie rupesin puhumaan siitä kotona harkitsemisen arvoisena niin mies
alkoi heti "Sinne on pitkä matka! Etkä voi olla poissa jos pojat on
kipeenä. Ja joudut itse etsimään työharjoittelupaikan. Sun pitäis
varmaan jo nyt ruveta etsimään sitä harjoittelupaikka...." Mie olin =O
Pitkä matka? Siilinjärvelle?? Ja miten niin ei voisi olla poissa jos
lapsi on kipeenä?? Siis miehellä oli vaan pelkkää negatiivista
sanottavaa asiaan! ARGH!!! Kyllä rupes pistämään vihaksi. Tuli
semmoinen olo että haenpa vaikka uhallakin...

Maljakossa =)

Olin saanut kukkia kolminkertaisesti maljakkooni. =) Kiitos Sawani, Pah44 ja Pilviharso!

Säännöt: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times." 

Käännös: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."---------------------------------------------------------Kenelle sitten lähtee minun hyvän mielen tuojat:RautaneitoPikkusiskoSatuHannesKuvapisaratSulo ja TarmoElmo ja AlluNokisuu
Ja moni moni muu ansaitsisi tämän myös mutta edustakoon edellä mainitut kaikkia muita =)


Merkillinen uni...

Olin poikien kanssa entisellä työpaikalla. Mielestäni kaikkien muiden kanssa juttelin paljonkin mutta erään Miehen kanssa en. Itseasiassa mun mielestä emme vaihtaneet sanaakaan koko unen aikana =P Aaron kyllä tuntui höpöttävän sen kanssa paljonkin =O. Niin, emme puhuneet mutta katsoimme usein toisiamme silmiin. Jossain vaiheessa olimme ulkona, oletettavasti koska minusta tuntui että kävelimme rinnakkain ylämäkeen. Ja ihan "vahingossa" kädet osuivat yhteen ja hetken aikaa kävelimme käsi kädessä... kunnes Aaron ja Miika syöksyivät nauraen siihen väliin. Mutta Aaron nappasi Miestä kädestä (vai Mies otti Aaronia??) ja Miika piti minua kädestä kiinni, ja tietysti pojat toisiaan. Aurinko paistoi, pojat nauroivat ja puhuivat, me katsoimme toisiamme poikien yli... Jossain välissä olimmekin joillain vilkkaalla asemalla ja Mies katosi jonnekin. Ei se taaskaan sanonut mitään, mutta tiesin että se hoitaa työasioita eikä olisi kaukana... Taisin sitten kohta herätä. Tiedän e…

Hieronnon jälkeinen päivä

Miten ihminen onkin näin raato?? Eiks hieronnan pitäis niin kun elvyttää ihmistä? =D Mie olen kyllä ihan raato. Ihan kun ois eilen puurtanu urakalla! Yöllä en ois millään jaksanu peitellä lapsia jne. Otti voimille. Nukuin melkein kymmeneen asti!! Milloinkahan tuota on viimeksi tapahtunu ... en muista. Kun en osaa silloinkaan nukkua myöhään kun olen ollut juhlimassa.

Jos tästä raato olosta sitt pitäis jotain päätellä, niin taisi olla tehokas hieronta/jäsenkorjaus. =P

Olin illalla vielä nimeltä mainitsemattoman firman tilaisuudessa / kokouksessa. Ja mietin ensimmäistä kertaa vuoden aikana, miksi ihmeessä olen siellä. En ollenkaan jaksanut innostua, vaikka esillä oli paljon ihania tuotteita joista oikeasti tykkään. En tiedä... jokin vaan tökki enkä päässyt oikein perille mikä se oli.

Hierojalla

Minulla on ollut pitkään ongelmia etenkin vasemman puolen kanssa. Nyt joululoman aikaan sitten tuntui, että koko vasen puoli on ihan puuduksissa jatkuvasti. Ja päätin, että kun arki koittaa, asialle vihdoin tehdään jotain. Tuumasta toimeen. Varasin ajan hierojalle joka on myös kalevalainen jäsenkorjaaja.

Olipa yhellä vähällä etten sitt tänään päässyt hoitoon kun kuopus nosti yöllä kuumeen. Mutta sitt mies ilmoitti, että hän jää kotiin. Ja niin mie pääsin hoitoon.

Ensin vähän keskusteltiin hierojan kanssa, ja kuten itsekin vähän arvelin: pelkästä hieronnasta ei välttämättä ole mitään apua.

Tuloksena oli se että vasen jalkapöytä on/oli jotenkin erilainen kuin oikea. Muuten jalat oli suht tasapainossa. Kireitä lihaksia löytyi ympäri yläkroppaa. Selkäranka on kierossa. Niinpä niin... vaivainen koko akka =D Vähän reilun tunnin verran työskenneltiin. Käsitteli jalkaterät, käsivarret, hartianseudun, lapanluidenseudun, jonkun verran alaselkää, niskaa, päätä... Hyvälle tuntui! Katsotaan nyt oli t…

Kerrossänky

Ostettiin pojille kerrossänky. Voi sitä riemua! =)


Näytin naamani työvoimatoimistossa

Kävelin työvoimatoimistoon tänä aamuna. Matkaa oli parin kilometrin verran. Odottelin omaa vuoroani. Minua ennen oli 16 ihmistä. Pääsin työvoimaneuvojalle mielestäni kummallisen nopeasti... Syykin selvisi. Palvelu oli tyyliä: "Työnhaku on pistetty voimaan. Työtodistus nähty. Työvoimapoliittinen lausunto annettu. Käy uusimassa työnhaku toukokuussa. Kiitos ja näkemiin." =O Hyvä kun täti ei työntänyt minua ovesta ulos!

Tämmöistäkö se nykyään on? Ei tehty mitään työnhakusuunnitelmaa johon minulla tietääkseni on oikeus, ei mitään puhetta siitä mitä aikomuksia minulla on... Ei sen puoleen että olisin halunnut kauheasti puhua suunnitelmistani. Syy:

Paikallinen työvoimatoimisto on evakossa homeongelmaisesta virastostaan (toisessa, ainakin osittain homeongelmaisessa rakennuksessa). Samassa huoneessa palvelee 3 työvoimaneuvojaa asiakkaita. Minun lisäkseni samassa tilassa oli siis toinenkin työvoimatoimiston asikas (kolmas työvoimaneuvoja ei ollut paikalla, mutta siellä olisi siis voinut…

Uusi arki

Hiukan tässä on kyllä totuttelemista. Että aamulla ei olekaan töihin lähtö. Huoh! Pojat vein aamulla kuitenkin tarhaan muutamaksi tunniksi leikkimään. =)

Olen tässä soittanut työkkäriin että työnhaku astuu voimaan. Mulla ei ole työtodistusta vielä. Muuten olisin jo menny käymään. Sitt soitin hierojalle ja varasin ajan, vihdoinkin! Mulla on ollut kohta 2  vuotta vasen puoli enemmän tai vähemmän jumissa. Nyt joulun aikaan päätin, että kun arki koittaa niin menen enkä vaan meinaa. On nimittäin niin pahasti jumissa, että tuntuu kuin vasen puoli olisi puuduksissa koko ajan...

Pyykitkin on pyörimässä. Nyt hörpin kahvin ja sitt aattelin pistää  tiskikoneenkin päälle. =P Ei tässä laakereilla lepäillä.

Vuosi 2008

Vuosi 2008 hiipi ovesta sisään... tai oikeastaan se tuli aikamoisella paukkeella =D Meillähän ei tietenkään itsellämme ollut yhtään ainoaa rakettia eikä tinaa. Mutta naapurit ampuivat ehkä meidänkin edestä...

Alkava vuosi on toiveita täynnä, tietenkin. Sehän on avoinna ja puhtaana edessä! On mahdollisuus kaikkeen.

Toivon löytäväni itselleni mahdollisimman pian työn joka sopii minulle, toivon että perhe (minä mukaan lukien) pysyy terveenä, toivon ympärilleni paljon valoa ja rakkautta.

Toivon myös kaikille teille blogissani vieraileville
RAKKAUDEN JA VALON TÄYTTÄMÄÄ SIUNAUKSELLISTA VUOTTA 2008!