maanantai 28. tammikuuta 2008

Törkeen hyvät lihapullat




Tarhassa ei kuulemma saa sanoa "törkeen hyvät" mutt me ei ollakaan nyt tarhassa ;D

pari isohkoa sipulia
n 1 kg jauhelihaa
200 g pehmeää fetajuustoa
3 kananmunaa
maun mukaan kurkumaa ja paprikajauhetta (suolaa ei tarvitse koska fetassa sitä on riittävästi)

Silpua sipuli pieneksi ja kuullota pehmeäksi pannulla voissa. Kaada kulhoon ja anna niiden vähän jäähtyä (jotta et polta kättäsi jos vaivaat käsin; jos sekoitat puuharukalla niin ei varmaan tartte jäähdytellä ;D). Sekoita sipulien sekaan muut aineet, pyöräytä lihapullat ja paista (itse paistoin pannulla voissa mutta toki muitakin tapoja voi käyttää).

Perheen arvostelu: Esikoinen totesi ensin että maistuu ihan hapantuneelta juustolta ;D ja meinasin jättää syömättä. Kuopus vetäisi 2,5 isoa lihapulla ja mies hymisi. Lopulta kaikkien muiden suurinpiirtein kilpakehujen jälkeen esikoinen suostui maistamaan toisen pienen palan ja söi lopulta 2 isoa ja maistui hyvälle.

Itse olen sitä mieltä etten ole ikinä ennen tehnyt näin hyviä lihapullia!!





perjantai 25. tammikuuta 2008

Toppahousuja ja lumen auraamista



Luin Helin (linkki aiemmassa avauksessa) blogista miten hän pukeutui toppahousuihin. Ja mullahan ei semmoisia edes ole!! =O Kerran jo etsin mutta en suostu maksamaan niistä 50 - 300 euroa! Ajattelin silloin kun luin Helin blogia, että taidan perjantaina kuitenkin vielä katsoa Prismasta jos ois tullut vaikka lisäalennusta. Ja miten kävikään: löysin itselleni mieluisat toppahousut 30 eurolla! Eikä se ollut edes alennustuote. Nyt on kiva lähtee poikien kanssa ulos kun ei mene heti lumi housun pinnasta läpi. =P

Lähtiessä mies sanoi mulle, että kun tullaan takaisin niin hän lykkää kolalla lunta pois meidän ruudusta ennen kuin pistetään auto siihen. Mie sanoin siinä ääneen, että jospa ei tarteis kolata, jos vaikka aura kävis sillä aikaa. Ja niinhän se oli käyny!

Oli mulla joku muukin nopeasti toteutunut toive. Mutta ajatukseni siis on se, että viime viikonlopun kurssin jälkeen pyyntövaste on ollut nopeampi kuin ennen! Nää oli jo tosi nopeet!

Ainiin, nyt muistan mikä se kolmas oli. Sanoin eilen miehelle, että pitää kytätä milloin ois Steinerkoululla avoimet ovet niin veisi ton meidän melkein 5 veen sinne katsomaan millainen paikka se on, että voitais sitten keskustella tässä pari vuotta siitä mihin kouluun mahdollisesti menee. Tänä aamuna lehdessä luki että ensi viikko on Steinerkouluviikko ja Steinerkoulu on esillä koko viikon ympäri kaupunkia ja lauantaina on avoimet ovet =O Että nopeaa on vaste. =D



Ekotekohaaste





Sain Heliltä tällaisen haasteen.


Lähetä
tämä ruusukimppu vähintään viidelle blogi-ystävällesi tai sähköpostilla
ystävillesi! Mainitse oma päivän ekotekosi ja pyydä vastaanottajaa
mainitsemaan oma ekotekonsa uusien haasteiden yhteydessä.

Omat ekotekoni

* meillä kierrätetään biojäte, pahvi, paperi, lasi, metalli, ja tietenkin itsellemme tarpeettomaksi käyneet tavarat kuten vauvan vaatteet (että täällä olis oikeasti halavalla vauvanvaatteita, kestovaippoja, vaunut, sitteri, turvakaukalo... kuka vaan tulee penkomaan ;D) pistetään eteenpäin tarvitseville

* jätän muovipussit kauppaan, tai ainakin suurimman osan (näin muuten eilen tosi mukavan säkkikankaisen kassin jossa luki "Jäähyväiset muovikasseille" ... en vaan älynny kysyä mistä se tyttö oli semmoisen saanu...)

* käytän pesupähkinöitä

* valitsen mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita kukkaroni mukaan


En nyt osaa ketään erikseen tähän haasta. Napatkoon he tämän haasteen ketkä eivät vielä ole saaneet =)




sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Kurssilla




Mie olin henkisellä kurssilla. Tämä oli nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla kokoon pistetty kurssi. Meitä oli pieni ryhmä: 6 kurssilaista ja kurssin vetäjä. Senpä takia saatiin oikein tiivistä ohjausta. Aloitettiin suojauksen tekemisellä ja meditaatiolla. Sitten tehtiin kolmen ryhmät. Kaksi istumaan yhtä vastapäätä. Sitten ne kaksi alkoivat heittelemään sanoja, joita heille tuli mieleen tästä yhdestä ihmisestä. Mielenkiintoisia juttuja... lähinnä tässä haettiin luottamusta siihen että ON selväaistinen. Sen yhden piti sitten jollain tapaa vahvistaa että sanat osuivat häneen.



Mulle tuli esim. yhden ihmisen kohdalla selkeästi 'särkynyt sydän' ja mie jäin miettimään voinko sellaista sanoa ja tarkoittaako se nyt kukkaa vai muuta ... ja mie jauhoin sitä päässäni enkä sanonut ääneen... muutakaan sanaa ei tullut mieleen, tämä yksi vain hengaili pääkopassa... vetäjä tuli sanomaan mulle että anna sen nyt tulla ulos, sano se ääneen ... ja mie rupesin rykimään ja sanoi vaan että joojoo =P No viimein mie sitt sanoin sen. Ja tälle ihmiselle se olikin oikein tärkeä sana, kukkana! Siinä sen huomasi, ettei pitäis heittää kontrollia päälle. Niin ja  minähän en näe mittään ;D Vaihdettiin paikkoja niin että jokainen sai niitä sanoja.



Käytiin välillä syömässä. Oltiin hotellin Kristallikabinetissa, joten käytiin hotellin seisovasta pöydästä ruokailemassa. Hyvää ruokaa oli =)



Kanavoitiin myös itsellemme noita sanoja. =)



Sitten avattiin kolmatta silmää ja taas tehtiin kolmen ryhmät. Kaksi katsoi yhdelle. Nyt haettiin suurempia kuvia kuin edellä olevat yksittäiset sanat. Oli tosi mielenkiintoista katsoa. Hei! Minähän ihan oikeasti näen! =)



Aika meni tosi nopeasti!



Kurssin vetäjä tunnusti lopuksi, että me olimme hänen ihka ensimmäinen oikea kurssiryhmä. =) Ja siksi varmaan olikin hyvä, että me kaikki olimme tehneet näitä harjoituksia ennenkin. Silti kurssin vetäjä kyllä oikeasti veti kurssin. Hänen ympärillään kävi aikamoinen kuhina kun henkimaailma oli siellä niin tohkeissaan, että kaikki sujuisi hienosti. Ihan sen takia että myös hän saisi luottamusta siihen että hän pystyy tähän työhön ja osaa! =)

torstai 17. tammikuuta 2008

Sydän löi muutaman kerran tyhjää...



Pitää vielä kertoo tämä.

Olin tänään siis kyläilemässä, ja kun olin lähdössä huomasin että käsi haparoi takin taskussa tyhjää. Siellä olisi pitänyt olla auton avain! Apua! En edes olisi tarvinnut koko avainta mukaani, koska olin bussilla liikenteessä. Se oli vain jäänyt aamusta taskuun... Taisin manata siinä ääneen (pyydän anteeksi emännältä ;D). Mutta mielessäni siunasin heti perään ja pyysin enkeleitä auttamaan minua löytämään tämän tärkeän avaimen.

Sanoin että ei auta, mun on nyt lähdettävä kampaajalle enkä voi pohtia minne avain on joutunut. Sanoin heippa ja soitellaan. Suljin oven ja marssin hissille. Ja edelleen mun käsi haroi siellä tyhjässä taskussa... Kas kumma: täällähän on muuten reikä. Kopeloin. Avain löytyi! Se oli sujahtanut takin sisään vuorin väliin =) Kiitos enkelit. Tänään oli nopea palvelu <3

Vientiä työmarkkinoilla?



Olin kaupungilla asioilla, kyläilemässä ja kampaajalla. Ja kun tulin kotiin ja vilkaisin sähköpostin niin sinne oli ilmestynyt eräästä yrityksestä postia, jossa pyydettiin minua lähettämään ansioluettelo. =O Että nytkö mua sitt viedään moneen suuntaan? Joudunko mie vielä valitsemaan minne menen?? =D Johan rupee olemaan hurjaa. Tämä yritys oli löytänyt tietoni työvoimatoimiston tarjoamasta CV-netti palvelusta, jonne oli laittanut suht vapaamuotoisen kuvauksen itsestäni. He halusivat virallisen CV:n. Arvatkaa laitoinko? ;D


Arvatkaa...



Uusi pää ;D



Pojat korissa =D



Oikeasti tässä pitäis olla kellukkakuvat, mutten löytänyt Miikasta sellaista vaikka olen semmoisen ihan varmasti ottanut! =P



Aaron



Miika


Työhaastattelu



Jopas oli taas kokemus =P Oikein mukava ja pirteä nuori nainen oli haastattelija. Kysyi miten suhtaudun
puhelinmarkkinointiin. Sanoin rehellisesti, että mulla on
puhelinmarkkinointikielto =D Ei siinä mitään, niin on sillä
itselläänkin. Sanoin kyllä ettei mulla mitään sitä vastaan ole, mutta
valitettavasti muutama ikävä kokemus toi tuon ratkaisun. Sanoin senkin
että minun mielestä on pieni sävyero siinä että firma markkinoi
työaikana itseään toiselle firmalle. =) Meillä oli oikein mukava
keskustelu.


Homma jatkuu niin että odottavat 23.1 asti kaikki
hakemukset ja haastattelevat esiin nousseet. Sitten toimistotiimi
miettii ja valitsee muutaman jotka kutsutaan uudestaan haastatteluun.
Toisessa haastattelussa joutuu antamaan työnäytteen =O Mutta hyvälle
kuulosti monin tavoin tuo työpaikka. Palkkakin on enemmän kuin odotin!
Paljon enemmän... =)


Huomasin
itse miten olo on ihan toisenlainen kun pääsi haastatteluun ja sai
lisää intoa! =) Jos ei tämä niin sitt joku toinen paikka!



keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Kolme unta viime yöltä



1.Näin
unta että oltiin vissiin ostettu omakotitalo, vieläpä ihan jostain
muualta kuin Kuopiosta. Paikkakunnalla kiersi tarina, että ko. talosta
oli joskus lähtenyt kaksoset viihteelle ja olivat kadonneet
jäljettömiin. Mie oikein näin ne pojat =D Vissiin siinä unessa tapahtu
muutakin, mutten muista.

2. Yhdessä
unessa seurustelin jälleen yhden ystäväni kanssa. Aika usein ainakin
kauheasti ikävöin unissa häntä. =P Ja hänellä on muuten kaksoisveli,
siis ihan oikeassa elämässä. Tässä samaisessa unessa mun käsissä kasvoi
jäkälää ja sammalta! =O Mutta sen unen aikana tapahtui jotain, tein
jotain, toimin, niin että ne alkoivat itsestään tipahdella... Noniin
... mitenkään yksityiskohtiin menemättä =P (sorii... mie tiedän että luet tätä... minkäs mie unilleni voi ;D)

3.Olin entisessä työpaikassa.. jälleen... käymässä. Tämä on kaikkein selkein uni.
Sanoin unessa entiselle työkaverille, kun se kysyi kuulumisia, että hyvää kuuluu ja
aloitain maanantaina työt =O Hän hämmästyi, mutt sitt mie rupesin
nauramaan, että ei nyt sentään, hyvänen aika, menen vasta haastatteluun
torstaiaamuna =D (oikeasti menen!) Mies (sama kuin aiemmassa unessa) pyöri siinä jossain lähellä koko ajan. Mie
katsoin ja kuuntelin, että mun tilalle tullut on ihan törkeen nopee
tekemään töitä =O Myöhemmin näin että hän oli hyvin vanha nainen. =)
Yhtäkkiä Mies tuli kysymään "Tiedätkö Ninni, kuka on meidän
varavaltuutettu tällä hetkellä?" Huomaa, että se puhutteli minua
etunimeltä ;D  Tuo juttu siitä varavaltuutetusta jatkui, lähinnä siitä
että pitäisi saada taas oma varavaltuutettu. Mie kelasin ja kelasin,
että kuuluuko Mies Vihreisiin, ja jos kuuluu niin mua ei enää pidättele
mikään sen jälkeen kun olen maksanut jäsenmaksun =P (oikeasti siis aion
maksaa Vihreän Liiton jäsenmaksun kunhan saan rahaa!) Me oltiin hyvin
lähekkäin, oikein tunsin toisen lämmön. Vähän myöhemmin Mies lausui
jotain runoa. Se sopi yleiseen tilanteeseen, mutta se oli selkeästi
tarkoitettu minulle, koska katsoi minua suoraan silmiin. =P Olin vähän
kauempana silloin. En muista miten se runo meni. Harmi! Se ei ollut
sitt mikään romanttinen runo, vaan jotenkin sellainen kannustava,
positiivinen, rohkaiseva. Muistan sen ihan selkeästi. Muistan, että
hämmästyin sitä, että Miehestä löytyi ihan uusi puoli. Sehän harrastaa
runoutta! =D

Voi jestas näitä mun unia!! =P


maanantai 14. tammikuuta 2008

Sisäistä elämää




Olen tässä pitkään miettinyt,  miksi ihmeessä en välillä saa mitään otetta tuohon vajaa 5-vuotiaaseen. Pelottava tulevaisuus edessä? Ja kun se on välillä niiiiiiin ärsyttävä ja raivostuttava, että oikein inhoan omaa lastani.



En nyt tässä selitä pitkää sisäistä prosessia (ja tuskin pystyisinkään), mutta olen tajunnut että poika on just niin kun minä! On aika rankkaa katsoa itseään. Esikoinen heijastelee tasan ja tarkkaan mun sisäistä maailmaa. Pahimmat kahnaukset tapahtuvat silloin kun mun on paha olla ja esikoinen heittää sen pahan olon suoraan mun silmille. Ja mie saan raivarin... Olen välillä tokaissut tuskaisena etten ymmärrä tätä lasta. Mutta todellisuudessa tilanne taitaakin olla niinpäin, että ymmärrän vähän liiankin hyvin koska näen itseni mutten halua nähdä enkä ymmärtää.



Mikäpä auttaisi? Ei varmaan mikään muu kuin minun oman sisäisen elämäni penkominen ja parantaminen. Siksipä kaivoin jälleen esiin Sonia kirjan
. Lähden nyt taas käymään sitä järjestelmällisesti läpi. Hyllystäni löytyy myös Herätä sisäinen äänesi sekä Luota vaistoihisi, joita en ole vielä koskaan lukenut! Olisikohan aika =) Tai jos oikein muistelen niin joskus aloitin tuota Herätä sisäinen äänesi, mutten päässyt kovin pitkälle kun harjoitukset unohtuivat...



Ja onhan minulla oikein hyvä opettaja ;D



On se kiva kun kotona kannustetaan...



Huoh! Kyllä toi mun mies osaa sitt olla aina niin kannustava... Työkkärissä ehdotti työvoimapoliittistakoulutusta yhtenä vaihtoehtona (kirjanpitäjä). Ja kun mie rupesin puhumaan siitä kotona harkitsemisen arvoisena niin mies
alkoi heti "Sinne on pitkä matka! Etkä voi olla poissa jos pojat on
kipeenä. Ja joudut itse etsimään työharjoittelupaikan. Sun pitäis
varmaan jo nyt ruveta etsimään sitä harjoittelupaikka...." Mie olin =O
Pitkä matka? Siilinjärvelle?? Ja miten niin ei voisi olla poissa jos
lapsi on kipeenä?? Siis miehellä oli vaan pelkkää negatiivista
sanottavaa asiaan! ARGH!!! Kyllä rupes pistämään vihaksi. Tuli
semmoinen olo että haenpa vaikka uhallakin...


Maljakossa =)




Olin saanut kukkia kolminkertaisesti maljakkooni. =) Kiitos Sawani, Pah44 ja Pilviharso!


Säännöt: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times." 

Käännös: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."

---------------------------------------------------------

Kenelle sitten lähtee minun hyvän mielen tuojat:

Rautaneito

Pikkusisko

Satu

Hannes

Kuvapisarat

Sulo ja Tarmo

Elmo ja Allu

Nokisuu

Ja moni moni muu ansaitsisi tämän myös mutta edustakoon edellä mainitut kaikkia muita =)



sunnuntai 13. tammikuuta 2008

Merkillinen uni...




Olin poikien kanssa entisellä työpaikalla. Mielestäni kaikkien muiden kanssa juttelin paljonkin mutta erään Miehen kanssa en. Itseasiassa mun mielestä emme vaihtaneet sanaakaan koko unen aikana =P Aaron kyllä tuntui höpöttävän sen kanssa paljonkin =O. Niin, emme puhuneet mutta katsoimme usein toisiamme silmiin. Jossain vaiheessa olimme ulkona, oletettavasti koska minusta tuntui että kävelimme rinnakkain ylämäkeen. Ja ihan "vahingossa" kädet osuivat yhteen ja hetken aikaa kävelimme käsi kädessä... kunnes Aaron ja Miika syöksyivät nauraen siihen väliin. Mutta Aaron nappasi Miestä kädestä (vai Mies otti Aaronia??) ja Miika piti minua kädestä kiinni, ja tietysti pojat toisiaan. Aurinko paistoi, pojat nauroivat ja puhuivat, me katsoimme toisiamme poikien yli... Jossain välissä olimmekin joillain vilkkaalla asemalla ja Mies katosi jonnekin. Ei se taaskaan sanonut mitään, mutta tiesin että se hoitaa työasioita eikä olisi kaukana... Taisin sitten kohta herätä. Tiedän että unessa tapahtui paljon muutakin; silloin kun oltiin entisellä työpaikalla, mutta en muista mitä.

Aika merkillinen uni, mielenkiintoista lähteä pohtimaan tulkitaan =P


lauantai 12. tammikuuta 2008

Hieronnon jälkeinen päivä



Miten ihminen onkin näin raato?? Eiks hieronnan pitäis niin kun elvyttää ihmistä? =D Mie olen kyllä ihan raato. Ihan kun ois eilen puurtanu urakalla! Yöllä en ois millään jaksanu peitellä lapsia jne. Otti voimille. Nukuin melkein kymmeneen asti!! Milloinkahan tuota on viimeksi tapahtunu ... en muista. Kun en osaa silloinkaan nukkua myöhään kun olen ollut juhlimassa.

Jos tästä raato olosta sitt pitäis jotain päätellä, niin taisi olla tehokas hieronta/jäsenkorjaus. =P

Olin illalla vielä nimeltä mainitsemattoman firman tilaisuudessa / kokouksessa. Ja mietin ensimmäistä kertaa vuoden aikana, miksi ihmeessä olen siellä. En ollenkaan jaksanut innostua, vaikka esillä oli paljon ihania tuotteita joista oikeasti tykkään. En tiedä... jokin vaan tökki enkä päässyt oikein perille mikä se oli.

perjantai 11. tammikuuta 2008

Hierojalla



Minulla on ollut pitkään ongelmia etenkin vasemman puolen kanssa. Nyt joululoman aikaan sitten tuntui, että koko vasen puoli on ihan puuduksissa jatkuvasti. Ja päätin, että kun arki koittaa, asialle vihdoin tehdään jotain. Tuumasta toimeen. Varasin ajan hierojalle joka on myös kalevalainen jäsenkorjaaja.

Olipa yhellä vähällä etten sitt tänään päässyt hoitoon kun kuopus nosti yöllä kuumeen. Mutta sitt mies ilmoitti, että hän jää kotiin. Ja niin mie pääsin hoitoon.

Ensin vähän keskusteltiin hierojan kanssa, ja kuten itsekin vähän arvelin: pelkästä hieronnasta ei välttämättä ole mitään apua.

Tuloksena oli se että vasen jalkapöytä on/oli jotenkin erilainen kuin oikea. Muuten jalat oli suht tasapainossa. Kireitä lihaksia löytyi ympäri yläkroppaa. Selkäranka on kierossa. Niinpä niin... vaivainen koko akka =D Vähän reilun tunnin verran työskenneltiin. Käsitteli jalkaterät, käsivarret, hartianseudun, lapanluidenseudun, jonkun verran alaselkää, niskaa, päätä... Hyvälle tuntui! Katsotaan nyt oli tästä mitään apua. Varmaan jotain. Varaan sitt uutta aikaa jos tuntuu, että auttoi.

Tällä hetkellä vasen käsi ja vasen jalka on edelleen semmoisen puutuneen tuntuinen, mutta pikkuisen eri tavalla. Hartian seutu tuntuu hyvälle. Ihan tarkkaan ei selvinny miksi koko vasen puoli on vaivainen...

Itse sanoisin, että kun vaivaa on ollut kauan, niin sitä tuskin saa kertalinttuulla kuntoon...


torstai 3. tammikuuta 2008

Näytin naamani työvoimatoimistossa




Kävelin työvoimatoimistoon tänä aamuna. Matkaa oli parin kilometrin verran. Odottelin omaa vuoroani. Minua ennen oli 16 ihmistä. Pääsin työvoimaneuvojalle mielestäni kummallisen nopeasti... Syykin selvisi. Palvelu oli tyyliä: "Työnhaku on pistetty voimaan. Työtodistus nähty. Työvoimapoliittinen lausunto annettu. Käy uusimassa työnhaku toukokuussa. Kiitos ja näkemiin." =O Hyvä kun täti ei työntänyt minua ovesta ulos!

Tämmöistäkö se nykyään on? Ei tehty mitään työnhakusuunnitelmaa johon minulla tietääkseni on oikeus, ei mitään puhetta siitä mitä aikomuksia minulla on... Ei sen puoleen että olisin halunnut kauheasti puhua suunnitelmistani. Syy:

Paikallinen työvoimatoimisto on evakossa homeongelmaisesta virastostaan (toisessa, ainakin osittain homeongelmaisessa rakennuksessa). Samassa huoneessa palvelee 3 työvoimaneuvojaa asiakkaita. Minun lisäkseni samassa tilassa oli siis toinenkin työvoimatoimiston asikas (kolmas työvoimaneuvoja ei ollut paikalla, mutta siellä olisi siis voinut olla yhteensä 3 asiakasta...). Ei mitään yksityisyyden suojaa! =O En minä siinä halunnut todellakaan ruveta penäämään oikeuksiani ja kyselemään jatkoa.

Aion kyllä antaa palautetta työvoimatoimistolle ja lisäksi kysyä eikö siellä nykyään ole henkilökohtaista ajanvarauksella toimivaa palvelua.

Kotiin kävelin kohti ihanaa nousevaa aurinkoa. Mietin siinä raikasta pakkasilmaa hengitellessä, että varmaan tällä pikaisella käynnillä oli joku tarkoitus, jota en vielä ymmärrä. Yritin pysyä positiivisella mielellä, vaikka vaikea olikin löytää jotain positiivista.

Kotona odotti postin mukana tullut kirje enkelikurssilaiselta. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa... Muistin taas millainen enkeli olenkaan! =)

Edit: sain palautteen annon jälkeen puhelinsoiton työvoimatoimistosta. Virkailija oli kyllä laittanut omalle työvoimaneuvojalleni viestin, että ottaa yhteyttä minuun ajanvarauksen tiimoilta. Ei vain ollut älynnyt sanoa sitä minulle! =P Noh, nyt on varattu aika. Virkailija sanoi vielä, että hän ajatteli että kun on näin hyvä hakija niin sillä ajalla ei ole kiire. =O Niin, no... minä tunsin jääneeni jotenkin tyhjän päälle. En olisi hätäillyt jos olisin tiennyt että oma työvoimaneuvoja ottaa yhteyttä.



keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Uusi arki


   
Hiukan tässä on kyllä totuttelemista. Että aamulla ei olekaan töihin lähtö. Huoh! Pojat vein aamulla kuitenkin tarhaan muutamaksi tunniksi leikkimään. =)

Olen tässä soittanut työkkäriin että työnhaku astuu voimaan. Mulla ei ole työtodistusta vielä. Muuten olisin jo menny käymään. Sitt soitin hierojalle ja varasin ajan, vihdoinkin! Mulla on ollut kohta 2  vuotta vasen puoli enemmän tai vähemmän jumissa. Nyt joulun aikaan päätin, että kun arki koittaa niin menen enkä vaan meinaa. On nimittäin niin pahasti jumissa, että tuntuu kuin vasen puoli olisi puuduksissa koko ajan...

Pyykitkin on pyörimässä. Nyt hörpin kahvin ja sitt aattelin pistää  tiskikoneenkin päälle. =P Ei tässä laakereilla lepäillä.
 

tiistai 1. tammikuuta 2008

Vuosi 2008



Vuosi 2008 hiipi ovesta sisään... tai oikeastaan se tuli aikamoisella paukkeella =D Meillähän ei tietenkään itsellämme ollut yhtään ainoaa rakettia eikä tinaa. Mutta naapurit ampuivat ehkä meidänkin edestä...

Alkava vuosi on toiveita täynnä, tietenkin. Sehän on avoinna ja puhtaana edessä! On mahdollisuus kaikkeen.

Toivon löytäväni itselleni mahdollisimman pian työn joka sopii minulle, toivon että perhe (minä mukaan lukien) pysyy terveenä, toivon ympärilleni paljon valoa ja rakkautta.

Toivon myös kaikille teille blogissani vieraileville
RAKKAUDEN JA VALON TÄYTTÄMÄÄ SIUNAUKSELLISTA VUOTTA 2008!