sunnuntai 31. tammikuuta 2016

31. tammikuuta; 1968 Naurun tasavalta itsenäistyi

Tekaisinpa aamulla aamiaisen jälkeen sämpylätaikinan.


Olin etukäteen suunnitelut tekeväni linssikeittoa lounaalle ja sen kaverina tuoreet sämpylät kuulosti hyvälle idealle. Sehän toimii, eikö vaan.







Mistähän se mahtaa johtua, että itse leivotut sämpylät ovat aina paljon parempia kuin kaupasta ostetut. Jopa niiden suutuntuma on mukavampi.

Ennen lounasta kuopus valitti mahakipua ja pahaaoloa. Piteli oikein vatsaansa ja ehdin jo miettiä, että pitääkö sitä lähteä viemään päivystykseen. Niin tuskaiselta vaikutti. Mutta kun oli syönyt keittoa ja pari sämpylää, niin kohta olikin vatsakipu poissa. Mainitsi päänsärystä, mutta sekin meni pian ohi. Ehkä aamupala oli hänellä sitten ollut liian köykäinen, kuka näitä tietää. Pääasia että meni ohi.

Sain tänään taas yhden neuleen valmiiksi. Malli on kirjasta "Pipo on pääasia", nimeltään Apollo. Tosin minä neuloin resorista leveämmän kuin ohjeessa.





sunnuntai 24. tammikuuta 2016

24. tammikuuta; 1848 Kalifornian kultaryntäys: James W. Marshall löysi kultaa Sacramentosta Kaliforniasta

Tänään minä, mies, kuopus ja koira kävimme jäällä. Sinne oli ajettu eilen luistelurata ja kuopus tahtoi luistimille. Minä, mies ja koira olimme jalkaisin liikenteessä. Esikoinen ei halunnut mukaan. Oli mukava sää ulkoilla ja kuopus sanoi että oli hyvä luistella. Saimme punaiset posket ja hyvän mielen.







lauantai 23. tammikuuta 2016

23. tammikuuta; 1978 Ruotsi kielsi ensimmäisenä maailmassa otsonikerrosta tuhoavat aerosolituotteet

Eilen mieheni täytti 50 vuotta. Hän ei halunnut juhlia. Mutta miehen sisar perheensä kanssa ja miehen äiti tulivat kahville ja toivat tullessaan riisipiirakoita ja täytekakun. Johan siinä oli kemuja kerrassaan miehelle joka ei pidä juhlista!

Tänä aamuna oli suorastaan lauhaa kun mittari näytti vain -11! Olipa ihanaa käydä pidemmällä lenkillä pitkästä aikaa. Koira nautti ja minäkin. Tosin loppumatkasta tuntui etten jaksa enää nostalla jalkojani. Äkkiä kunto menee huonommaksi. Jos koiraa ei olisi, en varmaan enää pääsisi ulos talosta...

Heräsin ensimmäisen kerran kuuden maissa koska minulla oli ihan kauhea vessahätä. Koira nukkui sängyssämme jalkopäässä, harvinaisesti. Ajattelin, että kun menen vessaan niin se varmaan alkaa höhkimään uloslähtöä, kun kello oli kuitenkin jo aikainen aamu. Mutta ei, se jatkoikin uniaan sängyllä eikä ollut millään tavoin lähdössä ulos. Kömmin takaisin peiton alle sen viereen nukkumaan. Mies heräsi seitseämän maissa ja silloin koira sitten jo vähän haukahteli. Mutta vasta kahdeksan jälkeen mentiin ulkoilemaan.

Tein tänään kuopukselle kalevalaista jäsenkorjausta, kun hän on valitellut aika usein kipeitä jalkojaan ja hartioitaan. Totesin siinä sitten ääneen "Tässähän tulloo hiki!". Koira ryntäsi esikoisen huoneen ikkunaan katsomaan ja haukkumaan, että kukahan sieltä mahtaa tulla. On oppinut selkeästi ymmärtämään mitä jotkut sanat tarkoittavat.

Lounaaksi valmistui broiskukeittoa. Tämä keitto elää ja on joka kerta vähän erilainen. Pääperiaate on kuitenkin se, että teen kasvissosekeiton jonne viskaan sitten jonkun wokkivihannespussillisen ja kypsät broiskusuikaleet. Tänään keitossa oli porkkanaa, perunaa, palsternakkaa, sipulia, valkosipulia, tuoretta inkivääriä, tuoretta chiliä, kurkumaa ja suolaa. Broiskusuikaleet paistoin pannulla curryn kera. Lorautin myös vähän kermaa keittoon samalla kun laitoin sinne jotain itämaisia wokkivihanneksia ja kypsyt broiskut. Kuumensin keiton vielä kiehuvaksi.






Kun huusin "syömään", koirakin kallisti päätään. Ymmärsipäs senkin sanan.

Illalla saunottiin. Sekään ei koiraa hyppyyttänyt. Yleensähän se syöksyy minun perään kun lähden liikkeelle. Pitäähän sen saada selville mihin menen  ja mitä teen. Eihän koskaan tiedä jos vaikka olisi mahdollisuus päästä mukaan ja/tai saada herkkuja. Mutta kun lähdin saunaan koira ei liikauttanut koipiaan; silmillään vain seurasi. Liekkö ymmärtänyt senkin kun mies sanoi "saunaan". Eihän koira sinne. Suihkussa olijoita saattaa joskus ovelta käydä katsomassa ilmeellä "Hulluja!".

Illalla mittari on näyttänyt -7,5 astetta. Oikein miellyttävää oli käydä koiran kanssa iltakävelyllä.

torstai 21. tammikuuta 2016

21. tammikuuta; 1977 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter armahti lähes kaikki Vietnamin sodan kutsuntoja pakoilleet

Tänä aamuna piti herätä klo 6. Paitsi että herättiin 6.50. Mies oli säätänyt herätyksen päin metsiä. Onneksi kuitenkin herättiin edes tuohon aikaan niin ehdittiin kaupunkiin ajoissa. Kuopuksella oli taas käynti yliopiston hammaslääketieteellisessä.






Lisäksi käytiin ostamassa hänelle uusi kännykkä; synttärilahja vähän etukäteen kun entinen sanoi sopimuksen irti. Lahja on mummilta, mutta meidänhän se piti käydä valitsemassa kun ei mummi ymmärrä millainen pitäisi olla.

Illalla olin taas neulepiirissä nauramassa ja vaihteeksi virkkaamassa. Kuopus toivoo kommandopipoa mutta pitäisi hankkia sopivaa lankaa sellaiseen. Ei saisi tietenkään kutittaa. En vain ole saanut aikaiseksi.

tiistai 19. tammikuuta 2016

19. tammikuuta; Heikin päivänä talven selkä taittuu ja karhu kääntää kylkeään

Tänä aamuna miehen olisi pitänyt lähteä viemään äitiään terveyskeskukseen. Mutta autopa ei halunnut lähteä. Onneksi anopille järjestyi toinen kyyti! Pari tuntia lämmitettiin lisää autoa sisätilanlämmittimen kanssa, ja sen jälkeen sitikka taas hyrähti. Mies kävi ajelulla tunnin verran.

Itse ajelin sitten illalla piirakkakurssille muiden marttojen kaveriksi. Leivottiin karjalanpiirakoita, lanttusupikkaita, peruna- ja ohrapiirakoita.


Kuoren tekoa


Täyttäminen lähtee.


Piirakka lähtee muototumaan


Paistamista vaille valmis!


Supikkaiden kuoria.


 Piirakoita odottamassa uunia.


Lanttusupikkaan täyttöä


Vielä pekonia kaveriksi



 Lanttusupikkaita uunia odottamassa


Pulikka ja pyörylät


Peruna- ja ohrapiirakoita odottamassa uunia


Valmiita piirakoita odottamassa voitelua


Voitelu menossa


Vasemmalla lanttusupikkaita, keskellä takana perunapiirakoita (ja pekonivapaa lanttusupikas), edessä munavoi, oikealla karjalanpiirakoita.


Ohrapiirakoita


 Ja sitten maisteltiin!

lauantai 16. tammikuuta 2016

16. tammikuuta; 1456 Taidemaalari ja munkki Fra Filippo Lippi karkasi rakastettunsa nunna Lucrezia Butin kanssa

Pakkanen paukahtelee edelleen. Aamulla oli -30, illalla -26. Näytettiin me nenään ulkona mutta eipä paljon muuta. Pojat kävivät kumpikin urheasti karkkiostoksilla.

Huolimatta siitä, että tänään on rehellisesti sanottuna laiskottanut aika tavalla, paistoin ison satsin broiskujauhelihapihvejä. Ja koska leivinuunissa oli aamusta tuli, sinne laitettiin possupaistia kypsymään toiseksi ruuaksi.

Sain toki valmiiksi ensimmäisen sukan anopille ja aloitin toista. Kuva seuraa myöhemmin jos muistan kuvata.

Meillä saattoi ehkä aamulla olla viileää sisällä tai sitten ninja oli tullut kylään. Kohtasin tällaisen näyn kun tulin koiran kanssa pihalta.


perjantai 15. tammikuuta 2016

15. tammikuuta; 1759 British Museum avasi ovensa yleisölle

Yllättäen pakkanen olikin kiristynyt. Aamulla oli jo reilu 20 astetta pakkasta!

Onneksi kuopus oli hakenut jo toissapäivänä lisää polttopuita. Pääsin lämmittämään leivinuunia pienen happihyppelyn jälkeen.

Meillä oli pitsaperjantai ja koska mies ja kuopus olivat viimeiset asiakkaat tänään paikallisessa lounaskahvilassa, myyjä oli antanut kaupanpäälliseksi viimeiset pullat ja munkit! Huomiseksi on kahvileipää.

Sain pari päivää sitten valmiiksi yhden neulomuksen itselleni. Harvoin enää tulee tuotettu itselleen mitään kun tahtovat nuo työt aina lähteä maailmalle. Neuloin itselleni huivin ja siitä tuli kerrankin tarpeeksi pitkä. Saan kiedottua sen kaksi kertaa kaulan ympärille eikä tarvitse kuristaa itseään siihen.






Kun piti lähteä koiran kanssa vielä iltapissalle, mittari näytti -30 astetta. Hrrr! Nyt alkaa olla minullekin jo kylmä. Olin varmaan mielenkiintoinen näky. Minulla oli kalsarit, pitkät villasukat, toiset väljemmät housut, 3 eri paksuista hametta, ohut paita, paksu villapaita (ihan aitoa villaa), villakangastakki ja sen päällä paksuhko ponchon, paksu pipo, paksu kaulaliina, huopikkaat ja kunnon käsineet. Meidän ohitse ajoi autolla joku mies joka katsoi vähän pitkään. Mutta eipä tullut kylmä! Vähän kasvoissa tuntui viileälle.

torstai 14. tammikuuta 2016

14. joulukuuta; 1818 Suomalainen kirjailija Sakari Topelius syntyi

Tänään ei oikeastaan ole juuri asiaa. Väsyttää.

Mutta tahdon kertoa, että olin tänään neulepiirissä. Olin viime viikolla luvannut, että haen tänään avaimen ja keitän kahvit. Leivoin iltapäivällä banaanikakun ja vein sen tarjolle. Ilta oli oikein mukava ja meillä oli 3 uutta ihmistä. Loistavaa!

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

13. tammikuuta; 1930 Mikki Hiiri esiintyi ensimmäisen kerran sarjakuvassa.

Nuutinpäivä. En korjannut joulua vielä pois.

Eilisiltana lumimyräkkä saavutti meidät. JEE! Tänä aamuna oli ihan huippuhienoa olla lenkillä koiran kanssa kun ympärillä tuuli ja tuiversi. Koirakin oli onnellinen kun sai upottaa kuononsa hankeen. Kotona piti vielä tuijottaa ikkunasta.






Lämmitin leivinuuniakin kun tuntui kolealta.

Etsin illan keskustelupiiriin pienen alustuksen ja tulin lukeneeksi muitakin asiaan liittyviä tekstejä. Neuloin ja katsoin "Varsovan vakoojat". Minulla meni hetki tajuta, että huolimatta siitä että päähenkilö puhui kaunista englantia, hän oli kuitenkin ranskalainen... En oikein tiedä onko tuo minisarja edes hyvä, mutta David Tennantin takia sitä voi katsoa.

Neljän jälkeen lähdin ajelemaan autolla kaupunkiin. Tavallista hitaammalla vauhdilla. Edelläni ajoi pitkän aikaa joku kanssa autoilija joka ajoi nippa nappa kuuttakymppiä kahdeksankympin alueella. Ymmärrän kyllä, lumi tuprusi koko ajan ympärillä, mutta ei mielestäni niin pahasti etteikö olisi voinut ajaa vähän kovempaa. Myönnän, ohitin sen autoilijan heti kun se oli mahdollista. Motarillakin sai ajaa vain kahdeksaakymppiä, mutta oli se kyllä aiheellistakin.

Kaupungissa ajoin torin alle parkkiin. Kävin noutamassa passini. Olo on nyt outo. Minulla on passi. Minulla on virallinen henkilöllisyystodistus. Jestas! Koska minulla oli aikaa ennen keskustelupiiriä, kävin ostamassa esikoiselle pohjalliset Kuomiin ja putkihuivin, kuopukselle muistikirjan ja itselleni kalsarit. Sen jälkeen kello olikin jo sen verran että päätin hakea auton ja siirtyä seuraavaan paikkaan.

No se oli helpommin sanottu kuin tehty! Jäin jumiin auton kanssa ulosmenorampille. Se oli niin jäässä, että vaikka kuinka rauhallisesti painoin kaasua ylämäkilähdössä, renkaat vain sutivat ja sutivat. Jouduin peruuttamaan. Parilla eka kerralla en nähtävästi peruuttanut tarpeeksi koska jäin edelleen sutimaan. Että anteeksi vain kanssa-autoilijat jotka jouduitte odottamaan kun oli vähän haasteellista.

Sitten kun viimein pääsin kunnolla kadulle, vaihtui samalla myös vihreät valot ja pääsin oikein aaltoon!

Keskustelupiirissä kävi ilmi, että yksi ystäväni oli myös jäänyt samaan paikkaan sutimaan ja joutunut peruuttamaan. En siis ollut ainoa. Ehkä en olekaan niin huono ajaja kuin hetken luulin. Keskustelupiirissä oli oikein mukava henki.

Kotimatkalla lumi pöllysi ehkä enemmän kuin menomatkalla. Jouduin välillä jarruttelemaan kun en nähnyt mitään. Välillä edessä olevien takavalot katosivat ja hiljentelin kun en yhtään tiennyt mitä siellä edessä tapahtuu. Ei siellä mitään erikoista tapahtunut, mutta leijaileva lumi oli niin sakeaa että se peitti näkyvyyden. Pääsin kuitenkin ilman kommelluksia turvallisesti perille.

maanantai 11. tammikuuta 2016

11. tammikuuta; 1977 Pikku kakkosen ensimmäinen lähetys lähetettiin

Aamulla oli vielä reilu -20 astetta pakkasta.

Kun kello soi miehelle merkiksi töihin lähtöaamusta, minun pää ei meinannut tajuta että on todellakin arkiaamu! Olin vielä ihan viikonlopussa.

Lähetin lapset kouluun, ulkoilutin koiran ja tuikkasin leivinuuniin tulen. Sen verran kolealta tuntui. Jännä juttu, nyt kun pakkanen hellittää niin olen pitänyt sekä villasukkia että tossuja. Mistähän lie johtuu... Muutenkin tuntuu paljon viileämmälle.

Löysin jääkaapista perunamuusinjämät ja tiesin ettei sitä syö kukaan kun ei oikein juuri nyt ollut mitään minkä kanssa sitä olisi voinut syödä. Niinpä jatkokäytin sen.


Perunarieska tekee meillä kauppansa.


Posti toi mukanaan tuulahduksen keväästä vaikka siihen onkin vielä aikaa.


lauantai 9. tammikuuta 2016

9. tammikuuta; 1955 Hemmo Silvennoinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Saksan-Itävallan mäkiviikon

Aamulla -18. Kylläpä kelpasi käydä lenkillä vaikka ei vieläkään tehty ns. täyspitkää lenkkiä.

Yön aikana oli tullut ehkä maksimissaan noin 3 senttiä lunta. Mutta aura-autot jyräsivät ja naapuri kolasi pihaansa. Multa näkyi. Ei meillä kukaan edes puhunu, että pitäiskö kolata. Ei pitäis. Ei voi sanoa, että lunta olisi tullut.

Esikoinen kysyi yhtäkkiä eilen saako mennä kaverinsa luo lauantaina eli tänään. Ei yleensä kauheasti ole menossa kenenkään luo, mutta nyt kaveri oli kysyny voisiko tulla. Lupasin, että pääsee jos vaan auto lähtee käyntiin. Sen verran matkaa sinne kaverin luo ja osittain valtatien laitaa, että ei voi laittaa kävelemään.

Mies laittoi siis peltilehmän liekaan, kun ensin oli taiteillut auton ovet auki. Sillähän ei ole ajettu sitten viime sunnuntain. Se on seisonut kovien pakkasten ajan. Ei olla viitsitty huviajelua ajella. Olihan siinä aamulla vähän haasteita ovien kanssa. Auto kyllä lähti kerralla käyntiin. Vähän oli jäykkä alussa, mutta perille päästiin.

Esikoisen kaverin isä tuli pihalle kysymään, haluaisinko kuhaa ja haukea, hän voisi fileroidakin. No mikä ettei! Totta kai ottaisin. Niin tulin kotiin kalojen kanssa. Ihanaa! Vastikään tuli nettipalstalla puheeksi ruoka, ja kalastajat ja kalat. Ja vähän heitin ilmaan toiveen, että voi kun olisi joku joka kalastaisi ja siltä voisi ostaa kalaa. Maailmankaikkeus pisti tässä erässä paremmaksi ja lahjoitti kalaa!

Sillä aikaa kun esikoinen oli kaverillaan, teimme kuopuksen kanssa Runebergin kakun.



Illaksi pakkanen taas kiristyi. Mittarissa -24

perjantai 8. tammikuuta 2016

8. tammikuuta; 1889 Herman Hollerith sai patentin sähköiselle reikäkorttikoneelleen.

Vielä tänä aamuna pakkasta oli -26, mutta kun lähdimme koiran kanssa iltalenkille mittari näytti enää -18. Mutta viima oli noussut ja ilmassa leijaili hyvin pieniä lumihiutaleita.

Eilen oli ensimmäinen neulepiirin tapaaminen joulutauon jälkeen. Meitä oli peräti 3 uskaltautunut pakkaseen. Ymmärrän kyllä, että pidemmästä matkasta tulevilla oli haasteellista autojen kanssa. Jos olisin itse joutunut autolla lähtemään, olisin kyllä useamman kerran miettinyt kannattaako, ja saattanut jäädä kotiin. Mukavaa oli kuitenkin neuloa, juoda kahvia ja rupatella. Ensi viikolla uudestaan!

Kävin eilen myös koululla esikoisen arviointikeskustelussa. Oli vähän mitäänsanomaton keskustelu, mutta toisaalta sekä esikoinen että minä olemme molemmat hyvin tietoisia hänen koulumenestyksestään. Tuli jotenkin mieleen työpaikkojen ympäripyöreät yhtätyhjän kanssa olevat kehityskeskustelut.

Kävimme miehen kanssa lounaan jälkeen ruokakaupassa. Kotona keitin kahvit ja istahdin kupin kanssa koneen ääreen. Ja mitä huomasinkaan: kirjastosta oli tullut ilmoitus sähköpostiin, että varaamani kirja oli saapunut. Huoh! Join kahvini rauhassa ja vasta sitten puin päälleni uudestaan kaikki lämpimät vaatteet ja kävelin kirjastolle. Olisihan se muuten voinut odottaa ensi viikkoon mutta meillä oli poikien kanssa edellisestä kirjasta enää rippeet jäljellä. Ei olisi koko viikonloppuna ollut iltalukemista yhdessä poikien kanssa. Luen siis edelleen kuudesluokkalaiselle ja kolmasluokkalaiselle ääneen iltaisin.


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

6. tammikuuta; loppiainen

Mittari näytti -26. Taivas oli kirkas, täynnä tähtiä ja kuun sirppi hohti kalpeaa, keltaista valoa. Pian on uusi kuu, pimeä kuu. Teimme koiran kanssa lenkin. Useista taloista tuprahteli jo savua piipuista.... Hetkinen! Toistanko itseäni?

Tänä aamuna koira nosteli tassujaan ja katsoi minua hölmistyneenä "Miksi tassuissa tuntuu kummalliselta?" Jopas oli liikaa pakkasasteita meidänkin koiran tassuille! Kun sanoin sille, että ei auta, sen verran pitää metsän puolella pyörähtää että pissit ja kakat saat tehtyä, se lähti viipottamaan energisenä. Olisi se varmaan tehnyt pidemmän lenkin kuin mitä sitten teimme, mutta toin sen kuitenkin aiemmin sisälle, ettei se palelluta ihan kunnolla anturoita. Toisaalta se on kyllä nukkunut ihan tyytyväisenä koko päivän, että ehkäpä se totesi itsekin kylmyyden olevan vähän liikaa.

Lounaaksi keiteltiin jauhelihasoppaa.


Paistoin myös torttuja. Täytteenä oli omena-kanelimarmelaadi luumun sijaan. Itse en kauheasti luumumarmelaadista välitä.






Iltapäivällä lämmitettiin taas leivinuunia ja tyrkättiin sinne broiskukoipia iltaruuaksi.

Kello tulee puoli 11 illalla/yöllä ja pojat valvoo. Voi olla huomisaamuna vaikea herätä kouluun. Kuopuksella on herätys klo 7. Mutta eipä voi sanoa että vessassa ei saa enää kakalla istua jos se hätä on just nyt.

tiistai 5. tammikuuta 2016

5. tammikuuta; 1918 Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden

Aamulla havahduin puoli kahdeksalta, torkuin hetken mutta sitten kiltisti puin itseni kankeaksi michelinukoksi. Mittari näytti -20. Taivas oli kirkas, täynnä tähtiä ja kuun sirppi hohti kalpeaa, keltaista valoa. Pian on uusi kuu, pimeä kuu. Teimme koiran kanssa lenkin. Useista taloista tuprahteli jo savua piipuista.

Kesken aamiaisen minulle soitti entinen työkaveri. Vastasin, kun en muistanut miten paljon hän puhuu, ja kauan. Yritin siinä samalla sitten haukata leipää ja ryystää teetä, ja jotenkin onnistuinkin. Puhelun jälkeen lähdimme miehen kanssa käymään kaupassa. Tälle päivälle ei niinkään ollut tarve ostaa mitään, mutta huomennahan on loppiainen ja kaupat on kiinni. Tai niin minä luulin. Jälkeenpäin huomasin Facebookista, että ainakin toinen kylän kaupoista onkin huomenna auki 9-21. Mahottomaksi männöö kun kauppojen aukioloajat vapautui.

Toivon että tuo vapaus kaatuu jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa. Se ei voi olla kannattavaa! Tai sitten se näkyy hyvin selkeästi tuotteiden hinnoissa.

Alkuillasta totesimme, että olisi kannattanut lämmittää leivinuunia. Alkoi tuntua kolealta. Vieläpä sitä ehti viritellä tulta.

Esikoinen venytti teininatinallaan hyvin kärsivällisen mieheni pinnaa vähän liikaa ja taisin ehkä kolmannen kerran tämän reilun 13 vuoden aikana kuulla, kun hän korotti ääntään, aika paljonkin. Esikoinen sai siitä sätkyn. Isä huusi, mikä on melko tavatonta meidän huushollissa. Huomaa, että pojat on ollut lomalla ilman järkevää tekemistä ja nyt on ulkoilukin lyhyttä kylmyyden takia.

Iltalenkillä mittari näytti -24. Kiristyy kiristyy. Ihana talvi!

maanantai 4. tammikuuta 2016

4. tammikuuta; 1945 suomalainen laulaja ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri syntyi

Aamulla mittari näytti -18. Koira oli innoissaan lenkillä. Minä tunsin itseni lähinnä kankeaksi michelinukoksi. Ja silti viima kävi naamaan. Tehtiin normaalia lyhyemp lenkki.

Herättelin lapsetkin kahdeksan aikaan ylös. Torstaina alkaisi taas koulu ja ensimmäistä kertaa meidän perheen historiassa oikeastaan koko perheellä on mennyt rytmi ihan sekaisin. Pojatkin valvoo helposti puoleen yöhön ja nukkuuvat aamulla vähintään kymmeneen. Pientä rytmin palautusta, ettei ole sitten torstaina niin vaikea herätä kouluun.

Eilisiltana sanoin ääneen, lähinnä itselleni "Aamulla sitten herätys kahdeksalta." Toivoin tietysti, että koirakin kuulisi ja ottaisi vihjeestä vaarin. Mutta eipä tarvinnut koiran herätellä. Heräsin ihan itse vähän vaille kahdeksan kun kuulin musiikkia. Ihan selvästi kuulin soittoa ja laulua. Mutta kaikki muut nukkuivat vielä!

Tänään on ollut hidas, ehkä kylmän kangistama päivä. Tehtiin lounaaksi peruna-bataatti-porkkana-muusia ja nakkikastiketta. Illalla oli porsaanpaistia ja uunijuureksia. Minä kävin hoitamassa pari asiaa kylällä ja mies piti tulta yllä leivinuunissa. Olemme katselleet ohjelmia netistä ja pelanneet kuka mitäkin, minä neulonutkin. Ja luulenpa, että huominen on aika pitkälle samanlainen päivä.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

3. tammikuuta; 1892 Englantilainen kirjailija ja englannin kielen professori J. R. R. Tolkien syntyi

Aamulla pakkasta oli -8.

Tein munakkaita aamupalaksi ja laitoin täytteeksi kinkkua, tomaattia ja juustoa.

Yhdentoista maissa lähdimme kaupunkiin. Olimme varanneet liput elokuviin ja ne piti lunastaa viimeistään 12.05, vaikka elokuva alkoi vasta 12.50. Olimme hyvissä ajoin paikalla ja kävimme Sokoksella etsimässä esikoisella pohjallisia. Valitettavasti juuri se oikea koko oli loppu.



Siellä oli kuitenkin tämmöinen ihanuus: toimiva jukebox! Pojat olivat ihmeissään. Toimi muuten ilman kolikoita, joka oli mielestäni todella ilahduttavaa.

Miesväki oli valinnut elokuvaksi Star Warsin. Elokuvavalinta oli ok, mutta en tykkää käydä elokuvissa. Jouduin mukaan vähän niin kuin pakotettuna kun olimme saaneet joulupukilta 4 elokuvalippua eli koko perheelle. Elokuvateatterissa äänet ovat minulle ihan liian kovalla ja vähän se kuvakin on liian suuri. Tokihan pojat halusivat 3D-versiota katsomaan. Selvisin tästä kuitenkin suht vähin vaurioin.


Olimme jo etukäteen sopineet, että käymme elokuvan jälkeen syömässä koska sitä ennen emme ehtineet ja jos olisimme kotiin asti odottaneet, nälkä olisi mahdollisesti ollut jo liian iso. Kuopus tilasi pitsaa, mies ja esikoinen kebabannokset ja minä kanasalaatin.






Kotona meitä odotti yllätys: koira oli vastassa eteisessä. Olin kuitenkin lukinnut sen kodinhoitohuoneeseen kun lähdimme. Kokeilin vielä erikseen, että ovi oli varmasti lukossa. On edelleen arvoitus miten koira oli saanut oven auki. Ehkä lukko oli sitten kuitenkin huonosti lukossa ja koira oli saanut se tönimällä loksahtamaan auki-asentoon. Ei onneksi ollut tehnyt tuhojaan. Voin vain kuvitella sitä riemua kun se on saanut oven auki ja miettinyt "Jee! Yksin kotona! Mitähän tekisin?" Varmaan se on haukunut esikoisen ikkunasta kaikki ohikulkijat, hyppinyt sängyllä, viskellyt sikaansa ja sitten nukunut. Se ei kuitenkaan haukkunut meille ennen kuin avasimme ulko-oven ja tulimme tuulikaappiin. Se oli siis selkeästi nukkumassa, hyvinkin syvässä unessa.

Kotimatkalla huomasimme myös, että pakkanen kiristyi koko ajan. Tuuli oli suorastaan jäätävä joten onneksi suurin osa matkasta hoitui autolla. Kun lähdin yhdeksän maissa koiran kanssa iltapissalenkille, mittari näytti -17. Kiehautin amarettokaakaot.


lauantai 2. tammikuuta 2016

2. tammikuuta; 1972 Suomessa alkoivat ennenaikaiset eduskuntavaalit

Presidentti Urho Kekkonen oli hajottanut eduskunnan lokakuussa 1971.

Pakkasta pakkasta pakkasta. Mutta sehän ei estänyt minua ja koiraa ulkoilemasta. Ja kävimmehän me miehen ja kuopuksen kanssa ruokakaupassa; kävellen.

Lämmitettiin tänäänkin vähän leivinuunia ja laitettiin sinne yksi possunpaisti joka ostettiin alennuksella kaupasta. Muistin että meillä on torttutaikinaa pakastimessa ja jääkaapissa omena-kaneli-hilloa täytteeksi. Tein torttuja kahville.

Mies ja kuopus kävivät anoppilassa katsomassa jotain varaston patteria joka ei ollut anopin mielestä päällä. Kuopus oli lisäksi kantanut mummolleen puita varastosta sisälle. Nyt on siis anoppikin varustettu pakkasia varten.

Saunakin lämmitettiin ja saunottiin.

Äsken kun olimme koiran kanssa pihalla, ilmassa leijaili hyvin hiljaa pienen pientä kevyttä pakkaslunta. Oli sitä leijunut vähän maahankin asti.

perjantai 1. tammikuuta 2016

1. tammikuuta; uudenvuoden päivä

Viime yö oli yllättävän rauhallinen. Normaalia vähemmän paukahteli. Eikä aamulla ollut siivottoman näköistä. Pari raketin raatoa Helmi haisteli.

Aamusta viriteltiin leivinuunin tulet koska on luvattu kiristyvää pakkasta. Ja niinhän se koko päivän sitten kiristyikin. Äsken kun ulkoilimme koiran kanssa, mittari näytti -12 ja tuuli oli pureva.

Paistoin meille nokkoslettuja lounaaksi. Ihan tavallinen lettutaikina jossa on seassa kuivattua nokkosta. Teki kauppansa.






Poikkeuksellisesti kuusi on jo riisuttu. Tarvitsimme havunoksat suojaamaan pensasmustikan taimia, kun ei ole lunta. Toivotaan että havut auttavat edes vähän kiristyvää pakkasta vastaan! Olohuone näyttää nyt kovin tilavalle. Samalla kun mies suojasi taimia, hän haki saunapuita. Pojat hakivat kumpikin ison satsin leivinuunipuita.

Oli suunnitellut tekeväni lindströmin pihvejä. Mutta sitten totesin, että lettujen paisto oli riittävä hellan ääressä seisominen tänään. Tyrkkäsinkin lihamurekkeen uuniin, lindströmin versiona. Pinnalle levittelin eiliseltä jääneen juustoraasteen. Tuli hyvää.