Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2010.

Lempinimipohdintaan...

Olin viikon lomalla laittamassa esikoistani koulutielle. Sillä aikaa toimistoon oli oveni viereen nimeni yläpuolelle ilmestynyt uusi titteli: Syrjälän Shamaani. Mä pysähdyin, tuijotin  sitä muutaman sekunnin, ja puhkesin raikuvaan nauruun. Se titteli on edelleen siellä paikallaan.


Olin hyvin otettu tästä. Tiesin kuka oli ollut asialla ja olin vielä enemmän otettu. Sain ikuisen, kauniin, rakkaan muiston ihmisestä joka on ehkä maailmankaikkeuden valloittavin.


Minulla ei koskaan ole oikeastaan ollut lempinimeä. Varmaan siksi että etunimeni on liikaa lempinimen kaltainen. Noh, silloin tällöin toisinaan joku on sanonut Ninnuskaksi. Olen aina kärsinyt siitä jollain tavalla. En mitenkään traumaattisesti mutta kuitenkin. Alitajunnassa on ollut tunne, että minua ei kukaan rakasta tarpeeksi antaakseen lempinimen, hellittelynimen.


Mielenkiintoisen vivahteen tähän uuteen titteliin, tuo se että olin lomalla sanonut miehelleni että taidan yhä enemmän kallistua shamanismiin. Ja aamulla kun ajoin työpai…

Kaikkeen sitä joutuukin osallistumaan =P

Luovien ihmisten yhteisleikki:



Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle,

jotka jättävät kommentin tähän postaukseen.

Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan

ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat.

Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty

ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.

Vaihteeksi minä

Pyyteettömän rakkauden toimintapäivä

Osallistuin jälleen tänäkin vuonna Pyyteettömän rakkauden toimintapäivään Hankasalmen Revontulessa. Olin lupautunut myymään lippuja ruokapalkkaa vastaan. Oikein hyvä sopimus mielestäni =) Yksi ystäväni oli toisena lipunmyyjänä.


Lähdimme perjantaina heti töiden jälkeen ajamaan kohti Revontulta kolmen naisen porukalla. Yksi meistä oli jo päivällä mennyt lunastamaan mökin kun hän tuli eri suunnalta Suomea. Perillä majoittauduimme mökkiin ja lähdimme illaksi rannalle ja grillikotaan. Rannalla juteltiin, Jaana piti pienen hiljentymishetken ja Kari kertoi muutaman jutun huumorilla höystettynä.  Sitten tuli Juha, joka veti pienen meditaation. Sen jälkeen Kari ja Katja menivät hakemaan speltlettutaikinaa, muurikkapannua ja kirvestä, ja me muut juttelimme rannalla ja Jaana rummutti. Minä istuin nurmikolla ja jonkun ajan päästä ihmettelin mikä mun jalassa tuntuu ilkeältä. Jaa, no ei ihme että tuntui ilkeältä, sillä koko vasen pohje oli täynnä keltiäisiä, suomeksi kusiaisia! Hohhhoijaa! Mun kohta…