Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2011.

Anoppilaan...

Joudumme jälleen muuttamaan anoppilaan. Tämän asunnon omistaja kuoli ja perikunta haluaa asunnon tyhjäksi. Emme ruvenneet etsimään pari kolmen kuukauden takia toista  vuokra-asuntoa. Voi olla, että emme edes olisi saaneet vuokrasopimusta noin lyhyeksi ajaksi. Joten paluu anoppilaan on edessä ensi viikon aikana. Koko perhettä ahdistaa. Mutta toisaalta; muutto omaan taloon voi olla sitäkin riemullisempi anoppirupeaman jälkeen...  

Seiniä seiniä

Kuva
      Aikuisten makuuhuoneen ovelta työhuoneeseen päin. Olkkarista ulko-ovelle päin. Takapihan ovi ja työhuoneen seinää + oviaukko

Rakennus edistyy

  Kävin viime viikolla viimeistelemässä keittiötilausta ja samalla tuli puheeksi, että 3.10 on viimeinen päivä tehdä muutoksia keittiötilaukseen jos niitä haluaa. Syyskuun loppuun mennessä pitäisi tehdä tarkistusmittaukset. Mä kauhistuin! Joko nyt?! Kääk! Onneksi timpuri sanoi, että saavat tehtyä väliseiniä niin, että mittaukset voi tehdä. Edellä pistinkin kuvia jo hahmottuvista seinistä. Saimme maalämpökaivolle poraajan toisaalta. Vielä se tietysti pitäisi kytkeä taloon ja nesteet kiertoon, että taloon saisi oikeasti lämmityksen. Pian sitä tarvitaan. Leivinuuni ja liesi ilmestyivät viime viikolla tontille. Niiden piti tulla kyllä vasta lokakuussa ja siitä piti tulla meille ilmoitus ennen kuin tuovat. Noh, siellä ne nyt kuitenkin on; osina. Tiedä sitten milloin saapuvat asentamaan. Pian pitäisi päättää myös lopullisesti lattiamateriaalit ja maalit ja tapetit. Suurimmaksi osaksi olen ne kyllä päättänytkin, mutta jotenkin minulle tuli epävarma olo sisustussuunnittelijan suosittel

Huoneet hahmottuvat

Kuva
  Liaaneja? Miikan huonetta Miika seisoskelee omassa huoneessaan Aaronin ikkuna Maalämpökaivo

Vanhempainillan innoittamana

Kuva
Yllättävää... Tämän iltainen vanhempainilta päiväkodilla olikin ihan kiva. Joo, toki oli puuduttavaa löpötystä samoista vanhoista asioista, mutta Miikalla on nyt ollut onni matkassa ja on saanut aivan ihanat tädit ryhmäänsä. Mä olen ollut koko syksyyn niin iloinen ja onnellinen ja kiitollinen näistä tädeistä. Varmaan ensimmäistä kertaa meidän poikien historiassa on käynyt niin, että ainakin tällä hetkellä kaikki 3 tätiä on ihan huippuja! Kaksi heistä on ollut vaikka kuinka kauan lastenhoitajina, ja lastentarhanopettaja on nuorekas ja energinen. Onko kenenkään muun päiväkotiryhmässä niin, että kaikki aikuiset ovat nukkarissa lasten kanssa? Miikan ryhmässä toimitaan näin. Aikuiset silittelevät ja köllöttelevät lasten kanssa; opetellaan rentoutumaan ja huokaisemaan ja vain olemaan, opetellaan olemaan tekemättä mitään. Ajatelkaa, kun Miikallakin on noin 10 tunnin hoitopäivä niin se lepo on tosi tarpeellinen. Kun mennään hakemaan, niin siellä on aina aikuisella lappu jo

Vastoinkäymisiä

Sehän ei siis riitä, että meikäläisellä palaa hermot siihen että rautakaupassa pitää ravata vähän väliä. Pieni ongelma tuo. Ilmastointifirman piti ilmoittaa tarkastajalle, kun tietty osuus työstä oli tehty. Se piti tehdä ennen lattian valua. Mehän olimme tarpeeksi tyhmiä, että luotimme että asia on hoidettu ja kun ko. firmalta tuli lupa että valakaa vaan niin sehän tehtiin. Ja sitten ihan sattumalta selvisi, että tuo ilmoitus olikin jätetty tekemättä... Ei onneksi tarvinnut ruveta repimään betonia auki. Sovittiin, että seuraavan vaiheen valmistumisesta ilmoitamme itse, kun kerran tuo sopimukseen kirjattu ei toimi. Maalämpö. Pyysimme talomyyjän suositteleman firman poraamaan. Porauksen piti tapahtua elokuun puolessa välissä. Puheluihimme ei vastattu. Viimein talomyyjän kehoituksesta firma soitti meille päin. Koneet rikki, osia odotetaan mutta pian tullaan. Ei näkynyt, ei kuulunut. Uusi yritys. Piti tulla toissa perjantaina. Ei näkynyt. Mies oli silloin liukumavapaallakin, että o

Epäilyksen hetkiä

Opiskelen kalevalaista jäsenkorjausta. Tänään alkoi toinen opiskeluvuosi. Iski epäilyksen hetket. Onkohan minusta sittenkään tähän? Alkoi tuntu etten koskaan saavut sellaista ammattitaitoa, että pääsisin näyttökokeesta läpi! Parantajan ura alkoi tuntua saavuttamattomalta etapilta tässä elämässä. Ehkä tämä tästä... Ehkä tämä on joku normaali parantajaksi kasvamisen oire ja vaihe?