Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2007.

Auran väri

Pitihän minunkin kun muutkin =P Varsinkin kun tää on mun "alaa". Auran värihän muuttuu elämän tilanteiden ja tunnetilojen mukaan. Ehkä tämä kuitenkin antaa suuntaa...

Aurasi pääväri:
Okra





Kellertävä okra on auran utelias harvinaisuus. Hän on väreistä
kaikkein lapsenmielisin, avoin ja ulospäin suuntautunut. Hänen
optimisminsa on rajatonta, mutta vaikka hänen energiansa näyttää myös
sellaiselta, hön hajottaa itsensä helposti liian moneen suuntaan. Okra
on kyllä älykäs ja pystyy näkemään asioiden kaikki puolet, mutta
kykenee itse harvboin etenemään tavalla, joka olisi järkevin.


Okra ei oikein osaa edetä askel kerrallaan. Hän näkee
kokonaisuuden -ja haluaa ottaa sen kerralla vastaan. Työympäristössä
okra voi olla hyvinkin haasteellinen, koska hänen
etenemisjärjestyksensä asioissa saattaa vaikuttaa aivan järjettömältä.
Kyseessä on kuitenkin vain okramainen tapa suhtautua kaikkiin
vaiheisiin samanarvoisina kokonaisuuden osina, ei toistensa loogisena
jatkumona.


Okra kadottaa aina tavaransa jonneki…

Jouluraportti

Jospa nyt antais jouluraportin.

Aatonaaton iltana nuorimmainen tuli kipeäksi ja nukkui erittäin katkonaisesti. Esikoisella oli koko yön kakkahätä (hän kun EI voi käydä kakalla ennen kuin on ihan pakkopakkopakko; herra haluaa olla poikkeustapaus jonka ei tarvitse kakkia... olisi voinut valita jonkun muun aiheen olla poikkeava =P) ja hän hyppi kirjaimellisesti seinille pitkin yötä. Äidillä oli kinkku uunissa ja kauhean kuuma joten hän nukkui näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta ehkä noin 3-4 tuntia. Isä kuorsasi...

Aattoaamu alkoi sitten kakkatappeluiden merkeissä. Tosi hauskaa... Kuusi saatiin koristeltua sitten joskus 10 aikaan... Riisipuuro maistui vain äidille ja isälle. Kuopukselle tuskin olisi maistunu mikään muukaan siinä nuhassa. Lapset eivät kunnioittaneet joulurauhajulistuksen kuuntelemista mutta kuopus sentään sammui päiväunille.

Joulupukki tuli ennen kahta. Tämä kohta meni loistavasti. Poikien silmät loistivat ja suorastaan kiljuivat riemusta "Joulupukki! Joulupukki!" …

Joulukuusi

Jouluna

Tämän jo monille tutuksi ja rakkaaksi tulleen joululaulun sanoilla tahdon toivottaa kaikille meille oikein rauhallista valon juhlaa! Nämä sanat kertovat edelleen niin hyvin minun sydämeni joulusta =)

Sydämeeni joulun teen



Melodie: Kassu Halonen

Text: Vexi Salmi





On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen

ja sanaton on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen

ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.



On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa

kun itse yhtä puhdas olla voisin.

Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa

kuin harras sävel sisälläni soisi.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.



On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään

kuin oisin osa suurta kaikkeutta

Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään

ja mieleni on täynnä kirkkautta.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.



"Surun lääke on liike" ?

Tänään oli viimeinen työpäivä. Kävimme joululounaalla koko firma yhdessä. En itkenyt ja onnistui jopa ihan aidon iloisesti nauramaan ja hymyilemään. Lopussa jouduin kyllä nielemään kyyneliä kun ruvettiin halaamaan ja toivottelemaan hyvää joulua ja hyviä jatkoja... Itkin vasta kotona.

Kävin siinä välissä ruokakaupassakin ja mun pää oli niin sekaisin, että nippa nappa kykenin ostamaan ruuat sunnuntai-iltaan asti... Enkä tiedä olenko ostanut jotain ihan älytöntä. Ajatus ei vain kestänyt koossa! Olisi ehkä kannattanut ottaa tämä huomioon ja tehdä ostoslista etukäteen. Onneksi kaupat on vielä auki maanantainakin ;)

Nyt taidan ryhtyä toteuttaamaan otsikon lääkettä. Joulusiivous odottaa edelleen tekijäänsä. Ensin juon kyllä kupin kahvia. Ja lähetän maailmankaikkeutteen ajatuksen siitä, että ensi vuosi (numerologisesti vuosi 1) tuo tullessaan runsautta ja onnea.



Ajatustyöskentelyä

Huoh! Olipas semmoinen tapaaminen parin ystävän kanssa, että päässä on ajatusten myllerrys! Tehtiin
tarot-tulkintaa ja sieltä tuli jälleen kerran selvästi esille että
jottain pitäis tehdä uudella tavalla, käyttää luovuutta ja opiskella
(?). Mie sain viikonloppunakin viestin että ole luova, nimenomaan
työelämän suhteen. ARGH!! Kun sitt keskusteltiin mun mahdollisista
työkuvioista niin tuli selkästi esille se minkä itsekin tiedän: minulla
ei ole mitään selvää päämäärää. Osaan vain sanoa että haluan tehdä
töitä. Mutta kun määritelmän tietenkin pitäisi olla tarkempi. =O No
päästiin tiukan ja kiihkeän keskustelun tuloksena niin pitkälle, että
haluan että työ on kodin ulkopuolella, että saan olla ihmisten kanssa
tekemisissä ja saan käyttää hyväkseni myös koulutustani. Okei, aika
hyvä alku verrattuna entiseen ;) Mun vaikeus on siinä etten tiedä mitä
osaan, mitkä on mun vahvuudet ja mitkä heikkoudet... ne on ollu mulle
aina vaikeita kysymyksiä. Mielestäni en osaa mitään hyvin, mulla ei ole
mitään vahvuuksi…

Mielenkiintoinen uni

Kylläpäs näinkin sitten mielenkiintoista unta. Se oli tosi pitkä!Näin pätkiä kuin jostain toisesta elämästä; minusta ja eräästä tutusta miehestä (olkoon vaikka Esko ;D). Selitän tähän silleen kokonaisuutena; olis muuten ehkä liian sekavaa. Kun se meni jotenkin niin että näin jotain ja jotain asioita vain tiesin... ihan niin kuin olisin muistellut tms.

Unessa olin yllätys yllätys, ihastunut Eskoon. Luulin kauan että tunne ei ole molemminpuolinen ja lisäksi ehkä sosiaalinen asema tms. mielestäni teki asiasta mahdottoman. Sitten meille selvisi että tunne onkin molemminpuolinen, ja Esko oli juuri silloin lähdössä jonnekin matkalle (bisnesmatkalle). Kävimme kirjeenvaihtoa (minä todellakin unessa luin niitä kirjeitä, mutten muista niiden sisältöä tarkkaan, jotain joka päiväisestä elämästä ja ikävästä...). Joskus Esko soitti minulle. Kaikki oli hyvin salaista! Sitten tuli puhelu josta ensin luulin, että Esko on kuollut... kun siellä oli ensin joku muu. Mutta ei ollutkaan kuollut v…

Valkosuklaataatelikeksit

200 g voita
2½ dl sokeria
2 munaa
4½ dl vehnäjauhoja
2 ½ dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 dl kuivattuja taateleita pieninä paloina
150 g valkoista suklaata rouhittuna (tällä kertaa laitoin valmiin rouhepussin 120 g)

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Vatkaa munat yksitellen sekaan. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet (myös taatelit ja suklaa). Nostele kokkareita teelusikoilla pelille. Muista leviämisvara!! Paista 225 asteessa n 10 min.

(ohjeen olen ottanut joskus jostain lehdestä, en enää muista mistä ja olenpa saattanut sitä vähän ehkä muokatakin...)

Salainen ihailija? =O

Tilasin tuttavani kautta lohta. Tänään tuttava kertoi, että kala on tullut, ja kysyi sitten työskenteleekö siellä paikassa mistä tilattiin, joku mun tuttu. Mie olin ihmeissäni, että ei mun tietääkseni... Tuttava kertoi, että niissä kaloissa oli nimilaput päälle kenelle mikäkin paketti on. Mun nimilapussa oli ollut nimen alla sydän ja nuoli sen läpi. =O Siis mulla on joku salainen ihailija?? =D



Uusi alku?

Olen monta viikkoa hautonut sitä miten ikävää on se, että mun työt loppuu jouluun nykyisessä työpaikassa. Toki sopimus on vuoden loppuun mutta olen lomalla ne 3 päivää jotka joulun jälkeen olisi töitä. Ahdistus on meinannut pukata päälle, ja välillä en ole edes halunnut ajatella koko asiaa!

Ja nyt yhtäkkiä tajusin, että miksi en ajattele sitä uutena mahdollisuutena. Mahdollisuutena parempaan työpaikkaan. Miksi ihmeessä tuijotan sitä ovea joka sulkeutuu? =) Kyllä minä tiedän miksi sitä tuijotan ja vain osittain sillä on tekemistä työn kanssa... Työn osalta käännän katseeni niihin avonaisiin oviin! Nyt heti! =)


Jälleen.... uusi tukka =D

(itsestään on tosi vaikea ottaa kuvaa!!)

Itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivä on merkki siitä että joulu on hyvin lähellä. =) Tämän laulun sanat kertovat sen mistä joulun tuntee ;)


Mistä tuntee joulun?
Sen sanoa voi sanoin muutamin.
Lapset jätti koulun,
ja talossa on kaikki sekaisin.
Eilen hukkasin jo ostoslistan kolmannen,
on kinkku tilaamatta, vielä ehkä ehdin tehdä sen...
Joulutähtikin on ostettava kuusehen,
piilopaikat uudet keksittävä lasten lahjojen.

Siitä tuntee joulun,
kun sula lakka poltti kynnet taas.
Siitä tuntee joulun,
kun radiosta kuuluu: "Rauha maas'!"
Missä joulukorttilista viime vuotinen,
mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen
- mitä merkitsee tuo villi huuto lapsien...?
Ne on taikinan kai löytäneet nyt piparkakkujen!

Siitä tuntee joulun,
kun öisin unta rauhaisaa ei saa.
Siitä tuntee joulun,
kun aina täytyy mieliin muistuttaa:
mikä Elma-tädin lahja oli viimeinen?
Me hälle annoimmeko kirjan vaiko purkin avaimen?
Onko tyttö vaiko poika lapsi Virtasen;
kuinka lahjan sopivan mä keksin kun mä muista en?

Siitä tuntee joulun,
kun ka…

Hattupäät