Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2006.

Tänään torstaina

Arvatkaa oliko hämmästykseni suuri, kun toissapäivänä huomasin että seinänaapuri onkin kantanut tavaransa uuteen kotiin!?! Missä välissä, miksi me ei olla huomattu mitään? Toisaalta, kun ovat asuneet varmaan yli 20 vuotta samassa asunnossa niin ehkä olikin jo aika muuttaa ;) Ja samana iltana uudet asukkaat kantoivat jo tavaraa sisään. Minusta kehittyy vielä hyvä kerrostalokyttääjä!
Minä sain eilen uudet hiukset. Tai vanhat nämä on, mutta niitä uudistettiin. Nyt on pörröpää, niin kuin Aaron sanoo. Piristi kummasti.
Sain ajan psykologille ensi tiistaiksi. Onneksi oli semmoinen aika, että Aaron on tarhassa silloin. Ja Miika menee kummitädilleen hoitoon. Tämä on arviointikeskustelu, eli psykologi arvioi onko minulla masennusta, miten pahaa se on, ja tarvitsenko esim. terapiaa.
Päätin ruveta noudattamaan Zone-ruokavalioita, tai elämäntapaa, miten sitä nyt halutaan nimittää. Olin aika vakuuttunut ruokavalion vaikutuksesta, koska tunnistin itseni päinvastaisen ruokavalion negatiivista oireista!…

Työtä ja kokousta

Perjantaina mies olikin kipee. Mun piti illaksi lähteä Varkauteen Tupperware-esittelyyn (siis pitämään se esittely). Hetken harkitsin ottavani pojat mukaan, koska paikka oli poikien mummola. Mutta totesin, että kyllä minäkin joudun pärjäämään kipeenä poikien kanssa yksin, joten miehenkin on vaan pärjättävä. Ja hyvin ne oli pärjänneetkin. Minä siis hurautin Picassolla Varkauteen, pidin esittelyn pitkän tauon jälkeen ja sain myyntiä aikaan; ja uusia esittelyjä. Kyllä se taas tästä lähtee... Tulin kotiin 21 jälkeen, söin jotain, luin hetken aikaa... Mutta uni ei tullut kunnolla koko yönä! Mikä lie valvotti.
Lauantaiaamuna pikapikaa ruokakauppaan. Kotona nuudeli-kasvis-katkarapuwokkia ruuaksi. Sitten kaikenlaista touhua ja illaksi Tupperwaretiimin-kokoukseen. Lähdin puolta tuntia aikaisemmin että varmasti kerkeen ja lähdin autolla. Joo, en osannut yhtään arvioida miten pitkä matka sinne kokouspaikkaan on ja kuinka kauan sinne ajan. Olin perillä vajaassa 10 minuutissa =D Eli ihan en ole vie…

Mielenterveyttä

No jopas. Nyt sitten soitti lääkäri mielenterveyspuolelta. Sain sinne lähetteen tk:sta heinäkuun puolenvälin paikkeilla, kun ahdistaa ja masentaa ja väsyttää. Lähete oli muka vasta nyt mennyt perille?! Missähän se oli seilannut noin kuukauden... Sain nyt puhelinnumeron jonne pitäis jaksaa soittaa. Lääkäri suositteli näin ensi alkuun projektia joka on suunnattu pienten lasten väsyneille ja masentuneille vanhemmille. Lisäksi tulen kyllä pääsemään ihan kartoituskäynnille, josko on tarvetta jonkinlaiseen masennuksen hoitoon; lähinnä terapiaan. Ehkä se tästä... jos jaksais soittaa.

Autoilua ja kivikautta

Huhhelihuijaa! Elämä huristelee kovaa kyytiä ja minä yritän pysyä kyydissä.
Sunnuntaina lähdettiin päiväajelulle anoppilaan. Minä kun en ollut vielä kertaakaan ajanut meidän uutta autoa, punaista Picassoa. Mies valitti että se aina sammuu kun lähtee liikkeelle. Mutta ei se mulla vaan sammunu. Sanoinkin, että se päästää kytkimen liian nopeesti. Hitaasti hyvä tulee =) Mies totesi vaan, että tää onkin sun auto. No niinhän se tavallaan on, koska minä sitä tulen enimmäkseen ajamaan. Nyt piti vähän ottaa tuntumaan millainen se Picasso on ajettavana, kun perjantaina lähden yksin Varkauteen Tupperware-keikalle. Hyvin kulkee ja perille pääsee =)
Anoppi laittoi mukaan ison kasan kesäkurpitsoita. Kukahan ne syö? Pitänee tarjota naapurillekin, koska ne ei kauaa säily kellarissakaan. Eikä kauheasti viitsi pakastimeenkaan tunkea. Mutta pilallehan ne olis siellä anopin kasvimaallakin menneet. Ei semmoista ruuan haaskausta voisi ymmärtää =)
Ruuasta puheenollen; luen tällä hetkellä kirjaa jonka nimi on &…

Semmoinen lauantai...

Aamulla lähdettiin ruokakauppaan kävelleen. Eli uusi hieno automme seisoo parkipaikalla käyttämättömänä ;D No ei sentään, mutta oli niin hyvä ilma että päätettiin ulkoilla kauppareissu. Ja sinne upposi taas rahaa...
Iltapäivällä lähdimme huonekalukauppaan, taas kävellen kun sinne on niin lyhyt matka. Kävimme ostamassa nyytille TrippTrappin. Nyt meillä on pieni ongelma kun emme löydä siihen kuuluvaa kaarta esikoisen jäljiltä. Se onkin sitten tosi hyvässä tallessa! Kaipa se aikanaan tulee vastaan. Mies ei vaan muista mihin se on sen laittanut. Että silleen.
On ollut aika vähäsateinen kesä. Pari yötä sitten satoi ihan kunnolla. Esikoinen, 3 v, heräsi siihen ja huusi lähes paniikissa: "Äiti! Mikä ääni tuo on?!?" =D No rakas lapseni, se on vesisade...
Autopelin lumoissa ovat sekä mies että poika. Puhelivat kauppareissulla että pitäisi saada lisää pisteitä että voisi ostaa uuden poliisiauton. Mies sanoi että se voisi olla bemari. Johon poika tosi epäuskoisena: "Poliisiautobemar…

Kuuma pikeä

Salaojaremppa on vihdoin valmis ... asfalttia vaille. Kuuman pien haju leijailee koko asunnossa. Asfalttiukkelit saapuivat pihaan 6.30. Kukaan ei vissiin ollu muistanu kertoo niille että tässä pihassa työt olis saanu aloittaa 7.00. Noh, meillä sitten herättiin normaalia aikaisemmin. *virittelee tulitikkuja silmiin*
Tänään olisi taas lenkkeilypäivä. On se hyvä kun toi naapuri ulkoiluttaa minua. Olemme toistemme koiria. ;D Yksin ei tuu lähdettyä.

Joogaa

Soitin lähes tunnin kansalaisopistolle ennen kuin pääsin jonoon. Jonotus kesti ehkä 5 minsaa. Sovin vielä joogaryhmään. Mutt miks ihmeessä tonne on vaan yks numero johon voi soittaa?!? Vaikka kuinka on portaistettu niin silti meinaa mennä jokaiselta hermot kun kestää ja kestää, ja saa jännittää sopiiko haluamaansa ryhmään vaiko ei.
Sillä aikaa kun puhuin kansalaisopistolle, Miika oli edennyt huoneen toiselle puolelle. Eihän toi meidän nyytti osaa ryömiä?? Mutt kai se sitten osaa halutessaan ja salaa ;D

Sataa, sataa ropisee...

Tai siis aamulla satoi. Mutta sitä uhmaten lähdin kävelen ja rattaita työntäen ruokakauppaan. Vaikka perheessämme on "uusi" yleellisyys eli auto, niin en ollut kovin innokas lähtemään sille kahdestaan vauvan kanssa. Missä olisin kantanut ruokaostokset kun vauva olis ollu kainalossa? Olen vähän ummikko tässä asiassa =D Ja kävipä niin mainiosti että koko matkamme aikana ei satanut yhtään! Ilma oli kyllä kosteana ympärillä mutta mitäpä siitä.
Esikoisen tarhassa olivat tossut kateissa. Kyselin vähän tädeiltä joiden vastaus oli: "Mihinkäs Aaron on ne laittanut?" Mitäh?? Pitäiskö ton 3 veen muistaa minne hän mahdollisesti on laittanut tossunsa joskus viime vai toissa viikolla? Hyvä kun muistaa mitä on aamulla tehnyt ;) Sitäpaitsi ei noi muksut oikein erota mikä on omaa ja mikä toisen, joten aivan hyvin ne tossut ovat voineet päätyä jossain vaiheessa jonkun toisen jalkaan tai lokeroon. Onneksi niissä tossuissa on nimi. Toisaalta; poika tartteis kohta uudet.

Hiki hiki hiki

Loppuis jo nämä kuumat ja hiostavat ilmat! Missä on ihana viileä kuulas syksy? =)
Tuli taas Painonvartijat -lehti. Ei viitsi edes mennä puntarille kun tietää jo tuloksen. Mitään ei oo hävinny. Kun on väsynyt elämään niin ei jaksa välillä edes välittää. Ja välillä oma ylipaino ottaa kupoliin rankasti! Mutta heti seuraavana aamuna kipitän lähikauppaan ja ostan suklaalevyn =( Eihän mun ruokavaliossa muuten juuri oo vikaa mutt kun pitää syödä kaks kolme pullaa kerralla ja päälle jäätelöä ja suklaata ja keksiä... Huoh! Ennen raskautta oli jo saanut itseäni niskasta kiinni tuon suklaan kanssa mutta nyt olen taas repsahtanut. *potkaisee itseään*

Eteisen matto ja muita tarinoita

Olen vihdoinkin saanut eteiseen himoitsemani punaisen maton! Ja mitä tekeekään meidän kissaneiti... vääntää torttunsa mun uudelle matolle! Nirri pois! No ei sentään... Mutta teki mieli sanoo oikein oikein ruma sana. Eikun kissankarkotetta joka matolle. Ne oli jo saanu yhden käsittelyn mutta ei näköjään riittäny. Se pitää nähtävästi uusia tasaisin väliajoin. Tärkeintä kuitenkin on että meidän eteisessä on punainen matto: tervetuloa elämä, olet kunniavieras kodissamme =)
Viime yö oli toiveiden täyttymys: Miika nukkui koko yön vaatimatta yömaitoa! Poikkeus tietenkin vahvistaa säännön...
Täällä on törkeän hiostava ilma! Taivas on täynnä pilviä, aurinko on piilossa ja lämmintä on semmoiset 20 astetta. Mutta teepä jotain, liikauta vaikka vasenta pikkuvarvasta niin koko kroppa on hiestä märkänä! Ilman suhteellinen kosteus taitaa olla aika korkea. Tervetuloa sademetsä näille leveysasteille.
Päässä liikkuu välillä niin kummia ajatuksia ja "jossitteluja" että käyn itseni hermoille! Joss…

70's Show

Mitä ihmettä? Miksei kukaan ole kertonut mulle että sarja alkoi? Onneksi mies sattui huomaamaan. Eikun äkkiä vauvalle puuro kitusiin ja töllön ääreen =D Jakso ei ollut ihan parhaimmasta päästä ja voi jestas minkä näköinen Donna oli tekoälynsä kanssa ... puhumattakaan Kelson tyylittömästä kampauksesta. Minäkö kriittinen? No mullahan on varaa olla ;D

Suihkussa

Hilasimme siis Aaronin kanssa peffamme (ja muun kroppamme siinä sivussa) suihkuun. Leikkasin siellä pojan tukan, josta tuli ihan ok. Pääasia ettei roiku silmillä edestä ja takaa ei saa kuulemma olla lyhyt. Miksi muuten nykyaikana luullaan tytöksi jos on pitkä takatukka ja punainen hattu päässä (jossa muuten lukee Street Boys!!)?? Aika syvälle iskostuneita stereotypioita.
Sain sitten poijan pois suihkun alta ja pääsin itse puhdistavan virran alle. Ja kesken kaiken kuului *poks* ja vettä suihkusi muualta kuin piti! Letkuun tuli reikä!! Jeee! Noh, onneksi oli käsisuihku jolla sain peseydyttyä loppuun. Tuli siis asiaa suihkukauppaan..

PuistoaNeuvolaaNakkirisottoa

Aamulla klo 7 alkoi taas salaojaremppa. Huoh! Hyvä herätyskello. Noh, meidän nahkavekkarit herää kyllä usein muutenkin siihen aikaan joten mitäpä tuosta. Kohta tuo pihamaan mylläys alkaa olla ohi. Miten sitä osaakaan elää sen hiljaisuuden keskellä? =D
Yhdeksän aikaan kipaistiin talon taakse puistoon. Siellä olikin jo naapuri poikineen ja pian tuli muitakin lapsia joten leikit pääsivät vauhtiin. Miika nukkua possotti vaunuissa osan ajasta joten häneltä osa ihanuudesta meni sivu suun. Onneksi puistossa oli muitakin, niin äitikin pääsi haastelemaan aikuisten kanssa. Puistossa sattui onnettomuuskin; ei meidän pojille tosin. Tarkkaan en nähnyt mutta silmäkulmasta tuli verta niiiiin maan perusteellisesti. Joku kuului soittavan taksia, että pääseevät lääkäriin. Aaron-ressu kaatui itse kotimatkalla ja sai pienen rakaman polveensa. Kotona itki sitten hillittömästi ja tärisi. Säikähti sitä toisen onnettomuutta vasta jälkeenpäin.
Kello 13:ksi vietiin Miika neuvolaan. Pituutta ei ollut tullut, mutt…

Olen jo addiktoitunut

Nimittäin tänne blogiin kirjoittamiseen. =D
Iltapalaksi Talk Muruja ja vaniljajogurttia. Mielenkiintoinen makuelämys.
Iltasaduksi piti lukea TAAS Muumipeikko ja lumilinna. Vastahan me toissailtana se luettiin. Äiti osaa kohta tarinan ulkoa eikä millään enää jaksais samaa. Nyt pitänee vaan sanoo että ei jaksa, luetaan joku toinen juttu. =)
Muistin juuri, että meillä on huomenna Miikan neuvola. Emme varmaan taaskaan saa laitettua poliopiikkiä kun miniäijällä on nuha. Noh, maailma ei siihen kaadu. Pistetään sitten joskus. Missähän se neuvolakortti mahtaa olla... Ehkä etsin sen sitten aamulla. Eiks toi ole just niin kun se kiireen tuoja ;)
Mulla on huomenna tasan tarkkaan badhairday. Olen hikoillut tänään kun pieni sika enkä rupee pesemään hiuksia yötä vasten. Aamulla ei ehdi. Eli huomenna liikkeellä on joku hattu- tai huivipäinen KA. Huomisiltana raahaan sekä omani että Aaronin peffan suihkuun ajoissa. Samalla naksimme pikkuäijän tukan joka roikkuu silmillä. Takatukkaahan ei saa leikata, im…

Kokeilu

Kokeilen millaista on kirjoittaa tänne ja osaanko ollenkaan käyttää tätä.
Luin artikkelin jonka mukaan synnyttäneiden naisien älykkyys nousee. Ei kyllä tunnu siltä.
Mutta jospa kuitenkin tällä minun aivokapsiteetilla oppisi tätäkin käyttämään.
Noh, näyttäisi että jotain osaan tehdä. Palaamme astialle sitten kun on taas minun vuoro olla koneella. Jonotusnumerolla yksi on mieheni ja jonotusnumerolla kaksi poikani. Joten mun aika on ehkä joskus ylihuomenna =D
Lisää lätinää.
Kun en päässyt koneelle, sain inspiraation ruveta siivoilemaan keittiön kaappeja. Tämän inspiraation sain siitä, että meidän työtasolla ajelehtii monen moista purkkia ja purnukkaa jotka normaalissa huushollissa majailevat kaapeissa. Mutta meidän kaapit tuntuivat pursuavan jo muutenkin ovien ulkopuolelle... Kummasti vaan taas tuli tilaa kaappeihin ja vetolaatikoihin. Inspiraatiota lisäsi se, että meidän pitäisi saada sopimaan pöydälle uuden uutukainen leipälaatikko. Ko. laatikko on erään firman tuote enkä nyt tässä mainosta…