Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

Päivä 3, aamu

En vain eilen jaksanut kirjoittaa. Eilinen ilta yllätti. Olin kyllä tietoinen, että tämä kuuri, puhdistusta kun on, voi nostaa tunteita pintaan, mutta en odottanut hillitöntä itkunpuuskaa. Lähdin ihan tavallisesti koiran kanssa iltapissakävelylle ja yhtäkkiä vaan rupesin itkemään ja itkin suurimman osan matkasta. Ja mietin mitä ihmettä oikein tapahtuu ja mitäs nyt sitten tekis! Noh, onneksi nykyteknologia suo mahdollisuuden siihen, että vertaistukiryhmä on nopeasti käytössä. Eli viestiä facebook-ryhmään. Ja kyllähän sieltä tuli tukea, ohjeita ja kannustusta. Tänään on uusi aamu ja kuuri jatkuu. Eihän se nyt yhteen itkuun ja ahdistuksen tunteeseen lopahda. Pikkuisen suomalaista sisua ja taas porskutetaan. Eväät on valmiina odottamassa lähtöä työpäivän pyörteisiin. Esikoiseni (kohta 15 Wee) lähtee tänään kanssani töihin; itseasiassa lähtee koko viikon. Hänellä on TET-viikko ja halusi tulla minun työpaikalle. Ja koskapa se on mahdollista niin tehtiin järjestelyt minun työaikaan ni

Päivä 1

Minulla on ollut hiukan haasteita terveyteni kanssa. Sen lisäksi olen vuosia syönyt huonoilla ruokailutavoilla, ja tämä ei tarkoita että kaivaisin nenääni ruokapöydässä tms. Kun heräsin siihen, että olen 46-vuotias ja syön lääkkeitä kohta enemmän kuin 88-vuotias anoppini, tajusin että täytyy vissin tehdä jotain. Koen että tarvitsen nyt vähän lujemman ravistelun joten päätin ruveta kauneuskuurille . Tänään on sen ensimmäinen päivä. Noh, arvata saattaa että aamulla oli muka ihan törkeä nälkä, vaikka normaalisti minulla ei aamuisin ole nälkä. Nautin sen mitä aamuun oli ohjeistettu ja nälkä hävisi. Melkein unohdin ruokaa laittaessa, että en saa nyt tämän 14 päivän aikana syödä lehmänmaitotuotteita ja melkein höyläsin itselleni juustoviipaleen. Ja voi kuinka ikävästi Juho Pullin viipurinrinkeli tuoksuu järjettömän hyvälle, vaikka tiedän että se ei sovi ollenkaan mun mahalle ja se pistää sen sekaisin. Ei olisi ollut vaarallista, jos nyt olisin ajatuksissani syönytkin sen juustoviipal

Luistelua

Yöllä oli satanut räntää niin paljon, että miehen lumitöistä ei näkynyt jälkeäkään. Autokin piti melkein kirjaimellisesti kaivaa esille, että pääsin töihin. Mutta päivän mittaan sade vei lunta mukanaan. Ja kun aura-autot kulkivat niin nytpä on sitten kaikkialla liukasta. Minulla oli nastakengät kun kävin Helmin kanssa iltapissalenkillä, mutta silti välillä luisti ja vähän pelotti että kaadun. Eikä koirankaan tassut pitäneet joka kurvissa. Töissä oli kaikenlaisia pikkujuttuja selvitettävänä, mutta aika puhdas pöytä jäi odottamaan huomista päivää. Minulla ei ole tapana kantaa töitä edes ajatustasolla kotiin. Mitäpä minä niille asioille kotoa käsin ilta-aikaan edes voisin jos jotain keskeneräiseksi jää. Ensi viikolla teini (toukokuussa 15 Wee) tulee TET-viikolle työpaikalleni. Onhan se mukavaa kun voin teettää suurimman osan hommistani pojalla ja itse saan siitä kuitenkin palkkaa. No vitsi, vitsi! Onhan ne hommat edelleen minun vastuulla vaikka poika saa oikeasti tehdä töitäkin. Tän

Tuisku ja tuiverrus

Tänään onkin tuulta ja tuiskua vaikka naapureille jakaa! Tuulee oikein kunnolla ja lunta sataa. Olihan tässä välissä pari rapsakkaa pakkaspäivää mutta nyt ei ole kun -5 ja heti kun lauhtui niin rupesi satamaan lunta. Käväisin tänään parin tunnin keikan keskikaupungilla tapaamassa ystävää kahvilassa. Kylläpä taas pari tuntia hurahti nopeasti! Olen siis tänään vapaapäivällä. Lähikaupassa oli haukifileetä lihatiskissä joten ostin sitä ja tehdään siitä illalla soppa. Lounaaksi söin ruokaisan salaatin. Kuopus on ollut vähän kipeänä, tuli eilen kesken päivän kotiin. Hän oli minun kaupunkireissun aikana tehnyt itselleen spagettia ja syönyt kastikkeen jämän kaapista. Taitaa siis olla jo paremmassa kunnossa. Ei oikein taas ota selvää mikä kuopuksella on ollut. Valitti että on vaan yleisesti tosi huono olla ja päätä särki. Nukkui kun eilen tulin kotiin. Mitään muuta ei oikeastaan ole. Oli kuitenkin ihan kalmankalpea kun kömpi eilen vuoteestaan. Lienee jälleen jotain sisäilmaoireita. Mitä l

Paluu...

Ehkä. Blogipäivitystauko on ollut aivan luvattoman pitkä. Niin pitkä etten oikein enää tiedä mistä tässä nyt aloittaisi. Vietän vapaapäivää ja ulkona on tämän talven ensimmäinen kunnon pakkanen, -22. Leivinuunissa on tietenkin tuli. Pientä ulkoilua koiran kanssa olemme harrastaneet mutta minun naama ei tahdo kestää näitä asteita vaikka muuten tykkäisin olla ulkona. Niin, olen sitten viimeistän päivitysten jälkeen aloittanut työt. Ensin määrä- ja osa-aikainen, nyt osa-aikainen mutta toistaiseksi voimassa. Teen vähintään 3 päivää viikossa töitä, tarvittaessa enemmän. Tämän tällä hetkellä minulle oikein sopiva. Työelämässä oleminen on mahdollistanut sen, että olen jälleen myös käynyt erilaisia henkisen puolen kursseja ja olen valmistunut Kultainen Atlantis -opettajaksi ja Lemurian Kristalllienergia -opettajaksi. Tarkoitus olisi myös ruveta pitämään näihin liittyviä (mukaan lukien aiemmat koulutukset) kursseja. Saas nähdä miten aktiivisesti päivitän tätä blogia. Olen tavallaan ka