Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Lilluntapäivä

Eilisiltana päätin, että jos tänään ollaan terveen kirjoissa kaikki, lähdemme lillumaan Fontanellaan. En tosin kertonut sitä lapsille ja aamulla meinasi katto lähteä talosta lentoon kun riemu repesi asiasta. Ainoaksi ongelmaksi meinasi muodostua se, että esikoinen ei tiennyt minne oli laittanut uimahousunsa. Kuopuskaan ei tiennyt omistaan, mutta se on paljon parempi muistelemaan ja pitämään tavaransa järjestyksessä ja löysi omansa noin viidessä minuutissa. Esikoisen uimahousuja pojat etsivät kahdestaan varmaan varttitunnin, mutta nekin lopulta löytyivät joten pääsimme lähtemään. Minä tietysti käytin tilaisuutta hyväksi ja valistin esikoista, että tämä on yksi hyvä syy laittaa tavarat paikoilleen eikä vain viskata oveen raosta niitä huoneeseensa... Esikoinen totesi: "Niin, voi jäädä jostain hauskasta paitsi" Niinpä niin.



Matka oli vähän jännittävä, koska auton tankki oli melkein tyhjä, mutta emme halunneet tankata kylältä kallista bensaa Hyvin pääsimme Siilinjärvelle asti ja…

Arki on koittanut?

Tänään on joulun jälkeen ensimmäinen arkipäivä. Mutta meillähän ei arki koittanut vielä koska olemme edelleen lomalla.



Minulla piti olla tänään ystävätapaaminen mutta se peruuntui koska toinen ystävistä on sairaana. Itsellänihän on edelleen epämääräisiä vatsakipuja ja aika kova päänsärky.



Minä en oikein tiedä mihin tämä päivä meni. Mitähän olen edes tehnyt tänään. Kävin minä kaupassa. Ja neuloin sukkaa. Muuten on kyllä vähän hämärän peitossa tämä päivä. Mutta onneksi sellaisiakin päiviä voi olla! Ja huomenna on uusi päivä.

Tapaninpäivä

Heräsin yhdeksän aikoihin ja oli täysin hiljaista. Kaikki muut nukkuivat vielä. Koiramokomakin nousin sängynpäädystä lattialta ja haukotteli makeasti. Olihan se toki valmis lähtemään ulos. Lapset olivat varmaan unen ja valveen rajamailla koska heräsivät heti kun kuulivat minun liikuskelevan. Illalla/yöllä oksentanut esikoinen näytti kovin kalpealta, mutta muuten ihan pirteältä.



Minulle itselleni iski mahakipu ja on ollut koko päivän melko huono olla. Illalla tuli kuumeinen olo. Minulla on usein vatsakipuja ja tällaisten syöminkien jälkeen en yhtään ihmettele vaikka vatsa oireilisi ihan muuten vaan. Mies kävi koiran kanssa pidemmällä iltalenkillä kun minä en uskaltanut tässä olotilassa lähteä.



Olen tänään lukenut kirjaa, katsellut nettiteeveetä, neulonut sukkaa... Pelasimme kaikki yhdessä The Land of Elementsiä yhden erän ja Salaisuuksien Saarta myös. Ennen joululomaa lupasin lapsille, että joululomalla pelataan lautapelejä ja lupaus on pidetty.



Joulupäivä

Havahduin tänä aamuna puoli yhdeksän aikaan siihen, että lapset heräsivät. Totesin, että minunkin kannattaa varmaan nousta ja lähteä koiran kanssa pihalle ennen kuin se toteaa toiveen ulospääsemisestä turhaksi ja tekee tarpeensa lattialle. Ja kiire sillä tuntuikin olevan koska vinkui kovin kun en sen mielestä ollut tarpeeksi nopea.



Kun tulin takaisin laitoin veden porisemaan saadakseni kahvia. Käytän reilun kaupan pikakahvia koska olen taloudessa ainoa joka kahvia juo ja saan tällä tavoin nopsaan sen yhden kupillisen jonka juon. Lisäksi vatsani on tottunut tähän kahviin niin, että muun kahvin juominen aiheuttaa vatsanväänteitä. Satunnaisesti voin kyllä juoda ihan tavallistakin kahvia.



Sitten muistin, että kuulin yöllä kännykän piippaavan tekstaria ja katsoin kuka oli minulle jouluviestin laittanut yöllä. Mutta oi! Ei se ollutkaan jouluviesti! Se olikin ollut sisareni, joka ilmoitti että häneltä oli mennyt lapsivesi ja olivat matkalla sairaalaan. Hurjan jännittävästi alkoi tämä päivä!



Ava…

Jouluaattona

Onnistuin heräämään tänään ennen kuin Joulupukin kuumalinja alkoi. Siinä oli muuten joku valepukki eikä se oikea ollenkaan. Harmi! Mies oli jo ulkoiluttanut koiran joten pääsinkin heti aamukahville. Mies ryhtyi virittelemään valoja kuuseen ja laittoi latvatähdenkin. Minä laitoin kultanauhat ja päästin sen jälkeen pojat irti. Tuli oikein hieno kuusi.



Juuri kun olimme saaneet kuusen valmiiksi, joku kopisteli ovesta sisään ja pojat kiljaisivat: "Kuka se sieltä tulee... mummo!" No anoppihan se. Ei huolinut kahvia, mehua vain. Antoi pojille kummallakin suklaarasiat ja 100 € per ukkeli. Vanhemmatkin saivat oman saturaisensa. Mummon jouluraha. Illalla kyselin kuopukselta mihin se raha joutui ja se oli kuulemma kaapissa rahakukkaron päällä. Minä vähän ehdottelin että jospa antaisi äidille talteen niin keväällä sillä rahalla saisi uudet lenkkarit ja melkein ulkoilupuvunkin. "Joo!" On se hyvä kun lapsi ilahtuu tällaisesta ajatuksesta.



Minä ryhdyin keittelemään riisipuuroa kun …

Aaton aatto

Koira yritti herätellä puoli seitsemältä. En jaksanut nousta. Heräsin seuraavan kerran kahden tunnin päästä, ja ihmettelin kun lapsetkaan eivät olleet vielä heränneet. Koira äkkiä pihalle ja mies oli sillä aikaa ihmetellyt kun ei koiruus ollut tehnytkään tarpeitaan lattialle! Reipas koira. Pihalle teki. Ja heräsihän ne lapsetkin siinä hötäkässä.



Aamulla meillä oli koiran turkin harjausta ja kynsien leikkausta. Voi että se on ärsyttävä toimenpide Helmin mielestä. Kävin myös kaupassa viime hetken ostoksilla. Leivoin konjakkipikkuleipiä ja valkosuklaapullaa. Luuttusin sen jälkeen kun mies oli imuroinut. Olin kuusen pystytysapulainen. Tein italiansalaatin ja perunasalaatin. Paketoin lahjoja. Luulenpa että nyt saa joulu tulla!



En muuten ole ennen tehnyt italiansalaattia tai perunasalaattia itse. Esikoinen on varmaan puoli vuotta hokenut, että pitäis olla itse tehtyä perunasalaattia. No nyt on! Saas nähdä tuliko siitä hyvää.



Mies kävi koiran kanssa illan viimeisellä ulkoilulla ja sanoi että jo…

Kaksi yötä jouluun on...

Heräsin viime yönä siihen, että esikoinen seisoi sängyn vieressä ja kertoi että pikkuveli oli oksentanut sänkyyn. Vieläpä esikoisen sänkyyn kun nukkui isoveljen vieressä. Mies nousi siivoaaman. Esikoinen kertoi aamulla, että pikkuveli oli sen jälkeen oksentanut useamman kerran vatiin ja sammunut aina vadin viereen. Aamulla kuopus jo söi banaania kun heräisin. Jonkun ajan päästä valitti, että vatsaan koskee mutta ruoka kuitenkin pysyi sisällä. Taisi mennä tällä tämä tauti. Toivottavasti me muut pysymme terveenä! Itseni kohdalla luotan maitohappobakteereihin. Minä kun sitt sairastan nämä vatsataudit pidemmän kaavan mukaan...



Mies heräsi aamulla aikaisin pesemään yöllisiä jälkiä. Ja laittoi samalla tulet leivinuuniin. Saatiin kinkku sinne paistumaan. Nyt se odottaa kypsänä aattoa... siis kinkku, ei mies



Aamupäivällä mies kävi katsomassa kuusenmyyjää mutta ei sellaista näkynyt. Vuosi sitten oli kaksikin. Liekkö pakkanen pelottanut? Tänään on kuitenkin oltu kolmessakymmenessä pakkasasteessa…

Hyvä Tuomas joulun tuopi

Olin pyytänyt miestä laittamaan herätyksen seitsemältä, että aamulla ei olisi kiire mutta ehtisi kuitenkin viedä esikoisen ysiksi kirkolle viimeiseen koulupäivään tänä syksynä. Kello soi, koira hyökkäsi herättämään omalta osaltaan ja mä lähdin sen kanssa ulos. Tulin takaisin ja huomasin että kello olikin vasta vähän yli kuusi! Joo, mies oli kyllä laittanut herätyksen seiskalle mutta unohtanut poistaa normaalin arkiaamun herätyksen... Oli sitten ihan runsaasti aikaa.



Kympin maissa haettiin esikoinen kirkolta ja lähdetiin ajelemaan Muuruvedelle Topin maatilamyymälälle. Kinkun hakureissu. Tokihan me juotiin kahvit ja shoppailtiin muutakin. Miehen siskon perhe oli pyytänyt tuomaan omenia, tomaattia ja kananmunia isot satsit. Auto oli siis lastattu herkkuja täyteen.



Käytiin välillä kotona ja minä ulkoilin Helmin kanssa, kovasta pakkasesta huolimatta. Mittari näytti -25. Anoppi tuli vastaan ja kerroin hänelle, että olemme menossa poikien serkkulaan ja sovittiin sitten että haemme hänet mukaan…

Vuoden viimeinen työpäivä

Tänään minulla oli vuoden 2012 viimeinen työpäivä. Ja siitäkin luistin puolisen tuntia. Kävin vähän ostoksilla kaupungissa niin ei tarvitse lähteä enää huomenna. Ajelimme miehen kanssa läpi lumisateen kotiin ja oli jotenkin niin jouluinen tunnelma, ja työstressi tippui tuonne jonnekin maantien varteen. Mietin niitä työasioita sitten ensi vuonna!



Kylällä kävin vähän ruokaostoksilla ja ostin samalla hyasinttiasetelman. Amaryllis meillä on jo ja se kukkii. En jaksa nyt lähteä sitä kuvaamaan mutta jospa muistaisin ottaa jossain vaiheessa kuvan siitä(kin).



Miehen sisar piipahti tyttärensä kanssa tuomaan meille ostoslistan huomista varten kun me olemme menossa Muuruvedelle Topin maatilamyymällään hakemaan joulukinkkua. Ihmettelenpä vaan mihin he tarvitsevat 5 kg tomaattia!



Muutama yö jouluun

Uskomatonta että tänään on jo 19. päivä! Mihin nää päivät on oikein hurahtanu? Huomenna on tämän viikon viimeinen työpäivä. Jeee!



Esikoisella oli tänään koulupäivän sijasta työpäivä. Meni isänsä kanssa työpaikalle. Esikoiselta napsahti noin kuukausi sitten etuhammas halki, ja tokihan se on rautahammas. Kävi jo silloin hammaslääkärillä mutta tänään oli uusintakäynti. Kävivät ensin kunnon röntgenkuvissa ja sitten marssivat hampilekurille. Hammaslääkäri vähän fiksaili hammasta jälleen ja laittoi kuoren joten hammas näyttää taas ihan ehjältä. Minusta tuntuu että esikoinen olisi kuitenkin halunnut pitää sen haljennen hampaan. Olihan se persoonallisen näköinen. Muuten sanoivat että tervetuloa seuraavan kerran vuositarkastukseen, joka mielestäni on vasta parin vuoden päästä kun vasta tänä vuonna käytiin.



Häslinkiä pukkasi töiden(kin) jälkeen elämään koska esikoisen joulujuhla alkoi klo 18 ja olimme kotona pikkaista vaille viisi. Esikoisen piti olla koululla viideltä. Onneksi koulu on melkein e…

18.12.12

Töissä pidettiin neuvonpitoa tiimiläiseni pitkittyneen poissaolon tiimoilta. Miten työt jaettaisiin kun tilinpäätöskausikin alkaa... Huomenna voi olla muutamia happamia naamoja aamupalaveripöydässä, mutta juttu on kyllä niin että töitä pitää jakaa useammalle koska minä ja toinen tiimiläiseni emme millään ehdi tekemään kaikkea.



En ole vieläkään päättänyt  tuota luottamusmiesasiaa. Kiinnostaa joo, mutta riittääkö aika oikeasti.



Jäin ylitöihin reiluksi tunniksi koska minulla oli tänään kampaaja puoli kuudelta. Olihan tuo taas aikakin. Nyt kun on tottunut käymään noin kuuden viikon välein, tuntuu että siinä vaiheessa on jo tarve päästä. Väriä ainakin lisää. Nyt on violetti hiuskuontalo. Hillittynä sävynä.



Tänään tuli läjä joulukortteja. Ihanaa kun tuli mutta tämä nykyinen systeemi on ihan tyhmä kun kaikki tulee kerralla. Ennen vanhaan niitä tuli pitkin joulukuuta, pikkuhiljaa.

Viikon päästä on jouluaatto!

Jostain syystä olen nyt viikon ajan melkein joka aamu myöhästynyt töistä noin vartin. Lähteminen on vaan ollut hidasta.



Olen tänään pohdiskellut olisiko minusta luottamusmieheksi työpaikallani. Siihen tehtävään ei liene kauheasti tunkua kun ei ole mihinkään muuhunkaan vapaaehtoiseen toimintaan. Minua toisaalta kiinnostaa, mutta toisaalta mietin riittääkö resurssit ja aika. Jos toinen tiimiläiseni olisi jälleen töissä, en ehkä edes miettisi tätä. Mutta nyt kun hän poissa, mietin tietenkin. Toiveissa tietenkin on, että hän palaa töihin jossain vaiheessa.



Sain tänään myös hassuhkon tekstiviestin. Kuopukseni eskarikaverin äiti viestitteli minulle, että hänen tyttärensä oli näyttänyt keskisormea kotiin tultua ja oli kertonut että meidän kuopus oli opettanut että se tarkoittaa hyviä asioita. Nyt minun tulisi opettaa lapselleni asian oikea laita. Ja hän toivoi ettei jouluna tule vaikkapa isovanhemmille paha mieli kun lapsi näyttää keskisormea.



Ensin tulkitsin tuon niin, että heidän tyttärensä n…

Kolmas adventti

Heräsin aamulla ensimmäisen kerran siihen, että aura-autot olivat lähteneet liikenteeseen ja koirakin huomasi sen. Sitä tosin pelotti ja piti hetki haukahdella ja sen jälkeen se ryömi minun ja mieheni väliin sänkyyn ja makasi ihan kiinni minussa. On se tietysti hyvä kun jostain sitä turvaa löytyy. Kahdeksan maissa viimeinen sitten nousin ja lähdin koiran kanssa pihalle.



Aamupäivällä pojat ja mies menivät luistelemaan ja minä menin samalla reissulla Helmin kanssa koirapuistoon, että se saa juosta vapaana. Voi sitä onnen päivää! Niin pojilla kuin koiralla. Koirapuistossa on tietysti pikkuisen tylsää ilman seuraa mutta onneksi sinne tuli hetkeksi vanhus koira joka pikkuisen jaksoi innostua pennun kanssa. Helmi tosin ei tarvinnut kauheasti siihen, että jaksoi juosta ympäri puistoa hepulissa. Näytti siltä että toisen koiran läsnäolo kannusti riehumaan vaikka sitten yksin.



Ulkoilun seurauksena meillä kaikilla oli punaiset omenaposket. Ihan varmasti Helmilläkin oli, vaikka karvat peittivät sen…

Joulumarkkinapäivä

Tänään koitti se aamu kun lähdettiin perheen kanssa Joulumarkkinoille. Se on jännä juttu, että vaikka sieltä ei paljon tule ostettua niin silti sinne pitää joka joulu päästä. Viime vuonna en päässyt ja olin ihan surkea sen takia! Seuraksi tuli myös sisareni miehensä kanssa sekä äitini.



Kylläpä siellä olikin sitten taas väkeä. Olin jo etukäteen päättänyt, että jos löydän viime vuonna ostamiani pussinsulkijoita, niin ostan niitä lisää. Ja löytyihän niitä. Mies osti samaisesta paikasta sisarelleen pannunalusia. Kuopus osti itselleen Kalpa-kaulaliinan; tai minä maksoin siitä puolet. Oli aiemmin puhunut valkoisesta kaulaliinasta ja olin yrittänyt sitä etsiä mutten ollut löytänyt sopivaa. Nytpä kaulaliina ongelmakin on ratkaistu! Löysin itselleni hatun. Ihan outoa kun olen vuosia pitänyt vain huiveja... Saas nähdä miten totun sitä pitämään. Pari pientä joululahjaakin vielä ostin. Ja joulusinappia ja kuivattuja hedelmiä. Mies osti suklaata ja pojat pitkiä lakuja.



Pojat kertoivat mummille ja tä…

14.12.12

Perjantaina töissä oli lyhyt päivä. Lähdin kohta kahden jälkeen kaupoille. Minähän toki olin ostanut kaikki joululahjat, mutta mies ei ollut hommannut sisaren tyttärelleen mitään lahjaa. Minä sitten kävin ostamassa sen kun tiedossa oli toive. Sen jälkeen kävin hakemassa miehen töistä ja menimme ostamaan uuden liekan peltilehmälle ja takatuulilasin pyyhkijän. Käytiin kotimatkalla vielä pikaisesti kaupassakin.



Minä ja kuopus lähdimme vielä Kivisaloon (kts. www.kivis.fi; en saa linkitystä toimimaan) joulukahveille. Siellä tuntui olevan kuopuksen tuttujakin. Ihana oli ajella lumisateessa pimeyden halki, ja vähän jännääkin, ainakin kuopukselle.



Illalla tein vähän tonttuhommia ja paketoin lahjoja. Sitä ennen toki kävin jälleen koiran kanssa pienellä happihyppelyllä. Helmi on löytänyt itselleen uuden herkun. Kun purukumit ovat hautautuneet lumeen ja lumi taitaa pidemmän päälle yksinään olla vähän tylsän makuista, Helmi on hoksannut pakkasen puremat marjat pensaissa, kuten orapihlajassa. Niitäh…

Tänään torstaina 13.12

Porttipäivän jälkimainingeissa. Juuri mikään ei ole hätkäyttänyt. Mieskin meni tänään töihin.



Töissä kuultiin, että tiimiläiseni sairasloma jatkuu edelleen. Hän ollut jo lokakuun puolesta välistä poissa. Alkaa käydä raskaaksi kahdella ihmisellä pyörittää kolmen ihmisen töitä. Onneksi juuri nyt on apuna harjoittelija, mutta hänenkin harjoitteluu päättyy pian. Jotakin pitää keksiä, että selvitään tilinpäätöksistä jos tiimiläiseni ei tulekaan ihan heti takaisin töihin vuoden vaihteen jälkeen. Ainakin joudumme aloittamaan hänenkin tilinpäätöksiä. Voihan stressi!



Tänään oli ihanaa se, ettei ollut mitään ohjelmaa kotona. Toki koiran ulkoilutusta yms. eli normaali koti-ilta.



Torstai-illan herkkuna oli Mentalist <3

12-12-12

Eilen oli porttipäivä 12-12-12.



Mies jäi aamulla kotiin yskimään ja minä ajelin töihin. Moottoritiellä oli rampilta kaupunkiin noin 20 auton jono ennen kuin sinne rampille edes pääsi... Lunta ja jäätä, ja liikenne sekaisin.



Paahdoin töitä koko päivän ja odotin iltaa.



Illalla oli tiedossa Paraseuran pikkujoulut. Kesken päivän sai tekstiviestin jossa kyseltiin olisiko tiedossa meditaatiota. Kyllähän sitä oli tiedossa.



Minä olin luvannut käydä ostamassa tarjottavia ja kun minä siellä kaupassa pohdin mitä jouluista voisin ostaa; ostaisinko torttuja ja jos niin miten monta, tajusin että 12-12-12 päivän takia minulla ei ole mitään aavistustakaan siitä miten monta ihmistä pikkujouluihin olisi tulossa! Ehkä meitä olisi paikalla vaan 3 tai sitt 30... Jätin sitten tortut suosiolla kauppaan ja ostin maustekakkua, pähkinöitä, glögitiivistettä, suklaakonvehteja... Pipareita meillä olikin jo jemmassa.



Kokoontumistilassa oli jo odottamassa yksi hallituksen jäsen jonka kanssa oli sovittu, että hän hakee m…

Joulua kodalla

Aamulla mieskin lähti matkaan töihin. Kallansiltoja lähestyttäessä rupesin ihmettelemään miten hommassa on jotain outoa... hei, saadaan eka kertaa ajaa etelän suuntaan uutta siltaa pitkin! Wuhuu!



Matkalla mies totesi, että taitaa mennä sittenkin työterveyteen. Ja niin vaan tuli sairaslomaa torstaihin saakka ja antibioottikuuri.



Töissä oli kehityskeskustelu, josta ei mielestäni kyllä edelleenkään ollut mitään iloa. Ei ole paljon mahdollisuuksia kehittyä kun monet asiat on avoimia eikä edes esimies tiedä milloin asiat selkenee jos koskaan. "Jatka samaan malliin". Eli ole ärsyttävä akka



Kotimatka piti aloittaa reippaasti koska oli tiedossa kuopuksen joulujuhla klo 18. Sitä ennen ehdin kuitenkin viedä Helmin happihyppelylle. Tällä hetkellä koiran ulkoiluttaminen on tosiaan hyppelyä Helmin osalta, sillä se pönkii mahdollisimman syvälle hankeen ja loikkii siellä ... ja minä yritän pysyä hihnan toisessa päässä. Nojoo, pysyn ihan hyvin kun eipä Helmi juurikaan yritän kauemmas kuin hih…

Kaksi viikkoa jouluun

Mies oli tänä aamuna edelleen sen verran räkätautinen, että jäi kotiin. Minä putsasin auton ja lähdin ajelemaan töihin. Ajelin jo aimo matkan yhtäkkiä kuului kauhea pamaus autosta. Mutta mitään ei löytynyt: renkaat ehjät, pakoputki paikallaan, en ollut ajanut minkään elukan päälle ... Tarkistin auton vielä hallissakin kirkaissa valoissa eikä mitään. Perin juurin merkillistä. Mies kyseli paloiko mikään hälytysvalo yms. No ei. Ei palanut ja auto toimi ihan normaalisti.



Työpäivä ei ollut niitä ruusuisimpia mutta näin jälkeenpäin ajatellen: mitäpä minä siitä välittämään jossain jollain on huono päivä ja hän käyttää aikaansa puhumalla ilkeästi toiselle ihmiselle (siis minulle). Minä kuitenkin tiedän miten asiat ovat; asiakas ei aina ole oikeassa Ei edes työkaveri.



Koska mies oli kotona, päätin mennä käymään töiden jälkeen eläinkaupassa ja pitkäripaisessa sekä ruokakaupassa. Eläinkaupassa tajusin, että enhän minä olekaan kaikkia joululahjoja hankkinut: olin tyystin unohtanut että olen neljän…

Toinen adventti

Yöllä mies melkein ryki keuhkonsa pihalle. Sillä kummallisesti aina painuu keuhkoputkeen nuha. Ja vaikka normaalisti viikonloppuisin mies hoitaa aamu-ulkoilun Helmi kanssa niin minä nousin tänä aamuna kiltisti viemään koiraa ulos, että mies saa nukkua.



Sillä aikaa lapset olivatkin heränneet ja ruvenneet katsomaan telkkaria. Minä keittelin aamukahvia ja patistin lapsiakin syömään aamupalaa. Kömpiähän se mieskin juomaan teetä. Totesi itse että ei oo mummolaan lähtöä semmoisessa kunnossa ja soitti äidilleen että miniä ja lapset tulee mutta hän ei.



Niinpä minä sitten lähdin lapsien kanssa anoppilaan perinteisille Annin-päiväkahveille. Paikalla oli myös mieheni sisar miehensä ja tyttärensä kanssa. Kyllä oli riemu taas katossa serkuksilla, etenkin kahdella nuorimmaisella joilla on ikäero pari kuukautta. Malttoivat syödä kakkua, torttua, piparia ja pullaa, mutta sitten piti päästä leikkeihin.



Tulihan sinne muutakin väkeä, mm. mieheni eno puolisonsa kera ja jotain naapureita. Jossain vaiheessa l…

Toisen adventin aatto

Minut herätti aamulla kylmä, märkä ja savunhajuinen koira joka hyppäsi vauhdilla päälle. Oli sitten ollut miehen kanssa ulkona enkä minä kuullut mitään!  niiden lähdöstä! Olin kyllä havahtunut siihen, että mies ei ollut enää vierässä, mutta Helmi oli vielä silloin. Joku tai jotkut naapureista varmaan lämmittivät mökkiään kun savunhaju oli tarttunut Helmin turkkiin. Olivat käyneet tekemässä mummolle lumityötkin.



Aamupäivästä lähdimme kauppareissulle isompaan kauppaan ja kävimme syömässäkin. Ostosreissulta tarttui matkaan esikoiselle uudet hiihtovälineet, pari Harry Potter dvd:tä (odottamaan että niistä on kirjat ensin luettu), vähän joulukoristeita, ruokaa ja muuta kotona tarvittavaa tuotetta.



Mutta voi että on raskasta asioida näissä superhypermarketeissa! Se ihmisten ja äänien määrä. Ahdistavaa. Ennen siihen oli niin tottunut ettei sitä tajunut. Nyt kun siellä käy harvoin niin se suorastaan hyökyy päälle. Ja mä unohtelen ostaa siellä kaupassa ihan tavallisia asioita. Puhumattakaan siit…

Helmin turkki

on ruvennut tummumaan. Musta karva on lisääntynyt ihan silmissä. Tai sitt meillä on silmät tarkentunu











Itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai

Minä olin meidän perheessa ainoa jonka täytyi nousta töihin. Lapsilla oli vapaata ja mies oli liukumilla lasten kanssa. Pääsin vähän myöhässä lähtemään, mutta muistin käydä viemässä joulukortit postiin ja palauttaa ne 6 ylimääräisä postimerkkiä. Täti oli vähän huuli pyörenä rehellisyydestä. Noh, minun mielestä se oli ihan normaalia toimintaa.



Olipa hiljaista ajella töihin. Huudatin jouluradiota autoradiosta ja lauloin mukana. Liikennettä oli vähän. Aika moni taisi olla liukumilla tai muilla vapailla. Toriparkissakaan ei juuri ollut autoja.



Töissäkin oli hiljaista. Ovi oli lukossa kun menin, vaikka normaalisti se on auki. Siellä oli vaan yksi työkaveri paikalla joten ilmankos oli lukkojen takana. Kyllä minäkin pidän oven lukittuna jos yksin olen. Kohta minun jälkeen tuli toinen työkaveri. Olihan meitä sitten ruhtinaallisesti kolme ihmistä eilen töissä. Meillä oli 2 työohjelmaa poissa käytöstä isojen päivitysten takia, joten moni oli ottanut sitten liukumia. Minä aion olla liukumilla 21.1…

Itsenäisyyspäivä

Heräsimme 5.45 koska mies oli unohtanut herätyksen päälle. Koira oli sitä mieltä että minun pitää nousta ylös ja pihalle sen kanssa. En noussut. Käskin miehen viedä koiran pihalle koska oli syypää siihen että herättiin niin aikaisin. Koira olisi jaksanut vielä pari tuntia odottaa. Sillä aikaa kun mies puki päälleen, koira makasi minun päällä, mätki minua tassulla ja vinkui. Kun en sitten ymmärtänyt että oli aika nousta



Heräsin sitten lopulta joskus puoli yhdeksän maissa. Kuulin kyllä kun lapset heräsivät katsomaan lasten ohjelmia ja sulkivat oven. Join kaikessa rauhassa aamukahvit.



Leivomme piparit heti aamusta. Voi että se on hikistä puuhaa! Onneksi sitä tehdään vaan kerran vuodessa...



Liimasin postimerkit joulukortteihin. Ja toivon että aamulla töihin mennessä muistan jättää ne postin vietäväksi. Huomasin siinä samalla että eilen oli sattunut myyjälle virhe ja oli antanut minulle 6 postimerkkiä enemmän kuin mistä maksoin. Palautan merkit samalla reissulla.



Niin, koko päivän on ollut yl…

Itsenäisyys päivän aatto oli eilen

Kirjoitin eilen otsikon mutta en tiedä mitä tapahtui kun itse teksti jäi tänne blogiin kirjoittamatta!



Eilen oli töissä aamupalaveri. Sen enempää avautumatta työkavereideni omituisista luonteenpiirteistä, kerron vain että ihan en aina ymmärrä mitä heidän päänsä sisällä liikkuu, tai liikkuuko siellä ylipäätään mitään. Onneksi olen itse hyvinkin täydellinen.



Olin sopinut kuopuksen eskariopettajan kanssa VaSu-keskustelun (eli Varhaiskasvatus Suunnitelma) kello viideksi. Koululla oli ollut joulupajapäivä ja eskarin tiloissa tuoksui jouluisilta piparikakuilta ja oli siellä jouluisen näköistäkin. Eskariopettaja kehui kuopustamme mun mielestä ehkä vähän liikaakin. Kuulosti siltä että kuopuksemme on suurin piirtein ihmepoika. Hän on kuulemma niin taitava kaikessa: kädentaidot on erittäin hyvät, osaa lukea ja matematiikka testistä sai täydet pisteet, on huomaavainen ja kaikkien kaveri, mielikuvitusta ja luovuutta riittää jne jne. Ainoa asia missä on parantamisen sijaa, on kiivaan tempperamenti…

4.12.12

Edelleen pakkasaamu. Auton ovet olivat jäässä emmekä päässeet autoon sisälle. Lämmintä vettä muovipussiin että saatiin lukot sulaksi ja sitten perään vielä lukkosulaa. Aukesihan ne mutta vähän myöhästyin töistä. Mies otti auton sillä hänellä on tänään työnpaikan joulumeno ja kotiin ei pääse illalla jos ja kun menee yli yhdeksään sillä viimeinen bussi lähtee ysin maissa.



Töissä pomo oli raahaamassa tekosypressiä taukotilaan. Se on meidän joulukuusi. Autoin häntä virittelemään siihen valot, muutaman pallon ja karkkikepin. Hän haki myös joulutähden pöydälle kukkakaupasta sitten myöhemmin kun se aukesi. Vähän joulun tunnelmaa.



Koska miehellä on tänään auto, minä tulin bussilla. Sepä olikin täyteen ahdettu ja kuuma! Kun suljin silmäni mieleen nousi elävästi omat koulumatkat bussilla pakkasessa. Samat hajutkin... pakokaasun käry tuli ovesta sisään kun se aukaistiin, lämmittimen haju, sama liike...



Kotona lapset tappelivat ja koira rähisi. Meidän perheessä ei näköjään siedetä yhtään rutiinista …

Tänään 3.12.2012

Heräsimme kirpeään pakkasaamuun. Tosin minä en ymmärtänyt, että ulkona on parikymmentä astetta pakkasta ennen kuin olin ollut jo jonkun aikaa koiran kanssa pihalla. Ihmettelin vaan miten voi sormet olla ihan jäässä, vaikka oli sormikkaatkin; ohuet neuleiset. Noh, olihan mulla toki lyhythihaisen yöpaidan päällä villakangastakki ja alla urheiluhousut...



Töissä pääsin avaamaan Pikku Myy -suklaakalenterista 2 luukkua. Olin omavaltaisesti avannut ensimmäisen luukun jo perjantaina. Hyi minua! Radion virittelin Jouluradion taajuudelle ja vaikka siinä ajoittain on yhteyshäiriöitä niin mukava sitä oli kuunnella. Paremmin tietysti kuuluisi nettiradio, mutta niiden kuunteleminen on työpaikallani kiellettyä.



Illalla pakkasta on edelleen se parikymmentä astetta. Mutta Helmihän siitä viis veisaa! Se peuhasi lumessa onnellisena, viskeli lunta kuonollaan ja söi sitä. Mahtoi tuntua hassulle kun se suli suussa kun piti tehdä monta kertaa uudestaan.



Tänään varmaan pitäisi katsoa postitettavat joulukortit k…

Joulukuu alkoi

Lupasin itselleni että teen joka päivä joulukuussa päivityksen. Ja heti kahtena ensimmäisenä päivänä unohdin! Paitsi teinhän ekana päivänä kuvapläjäyksen. Täytynee korjata tilanne nyt.



1.12.2012



Aamu valkeni kylmässä tuulessa ja koiralta meinasi turkki lähteä tuulen mukaan aamupissalenkillä. Minulla oli kymmeneksi meno mantulle päivystämään urheiluvälinekirpparille, jonka paikallinen urheiluseura ja alakoulun vanhempainyhdistys järjesti joulunavauspäivälle. Kauhea pohdinta oli siinä mitä ihmettä pukisi päälleen kun oli kylmä tuuli ja osan ajasta kuitenkin piti olla sisällä. Mutta onnistui mielestäni pukeutumaan sopivasti.



Parisen tuntia seisoskelin ja istuin mantun esiintymislavalla suksien, monojen ja luistimen seassa, rahastin tarvittaessa ja katselin alempana parveilevia kyläläisiä. Myyjäisissä oli enemmän porukkaa kuin tähän asti on ollut. Se oli mielestäni ilahduttavaa kun myytävät tavarat eivät kuitenkaan olleet mitä tahansa krääsää vaan käsitöitä, leivonnaisia yms.



Kyllä siinä kats…

Joulun tulon merkkejä

Minä valoa?

Olin tänään valokehoaktivoinnissa. Heti kun sain tietää että tällaiseen olisi mahdollisuus, olin käsi pystyssä "minä minä minä". Halusin siihen ehdottomasti.



Ja eikun makoilemaan ja kokeilemaan miten se tapahtuu ja tapahtuuko mitään ja miltä tuntuu.



Kyllähän se oli, huikeaa. Tavallaan se oli ihan tavallinen energiahoito mutta ei sitten kuitenkaan ollut. Kun tuli kehotus avata chakrat niin tokihan siinä ensin mentiin seitsemän peruschakraa, sitten sielutähti ja maatähti, sen jälkeen jalkpohjan chakrat, kämmenien chakrat ja sitä tietä sitten kaikki muutkin chakrat; sellaisetkin joita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Jokaikinen pienikin chakra, jopa sormenpäissä, avautui ja loisti valoa. Minä olin valoa. Ja se valo oli tunne, kokemus!



Ei sitä osaa kuvailla. Se pitää kokea. Se tila missä oli kun jokainen chakra oli auki ja oli valo. Se on jotain niin huikeaa! Voi kun voisin antaa sen kokemuksen edes osittain teille kaikille! Ja kun siihen kutsutaan paikalle korkein itse... Sillä he…

Enkeli??

Olin ystävän syntymäpäivillä ja meillä oli pukukoodi. Minua nolottaa kamalasti julkaista näitä kuvia mutta koska toistakymmentä ihmistä on jo nähnyt minut ja illan aikana otettiin runsaasti kuvia, tämä tuskin kirpaisee enää enempää. Pakko vain sanoa että jos nämä kuvat olisi otettu ENNEN juhlia, olisin jääny kotiin











Kauhujen ilta

Kyläkoulussamme oli jo viikko sitten Kauhujen Ilta, mutta koska ensimmäistä kertaa minun bloggailuhistoriassa blogi toimi muuten mutta kuvia en saanut lisättyä, tämä päivitys jäi tekemättä. Mutta tässäpä teille meidän Kauhukaksikko!















Vain elämää

Voi mikä ohjelma! Pitkään aikaan ei ole ollut televisio-ohjelmissa minun mielestä näin positiivista ja elämän iloista ohjelmaa kuin tämä!



Toiset ovat olla toisten idolleja, heillä kaikilla on keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta toisiaan kohtaan, kunnioitusta toisen tuotantoa kohtaan, heillä kaikilla on elämän iloa ja syvällisyyttä. Vaikka ohjelma on tehty viihdyttämään katsojia, jostain syvältä näkee että osallistuneet artistit ovat saaneet paitsi mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin myös tutustua itseensä paremmin, ovat saaneet oppia toisistaan ja itsestään. Ohjelmassa on jotain, josta me katsojat saamme kokea vain pintaraapaisun ja silti se kertoo paljon. Ja haluan uskoa, että artisteille tuo yhteinen aika on antanut paljon, ja ehkä poikii jotain yhteistä jatkossakin. :)



Lisää kiitos tämän kaltaisia ohjelmia!



Helmin kanssa metsässä

Lähdettiin Helmin kanssa iltapäiväkävelylle.



'



Tältä näyttää meidän valaistu kävelyreitti.







Metsää!







Tuohon suuntaa...







"Tuletko sä sieltä?"











"Wuhuu! Saa juosta vapaana!"







Päätettiin lähteä valaisemattomalle polulle kun valaistulla meni kolme muuta koiraa. Minä en ole ennen käynyt tällä polulla joten seikkailtiin vähän.



















Katsokaa tätä puunrunkoa! Jäkälää ja onko toi naavaa?







Kaukana näkyy vettä, ei lunta.







Minnehän tämä vie?







Lisää vettä.







"Jeee!"



En ole ihan sinut kännykän kameran kanssa mutta kaipa noista jotain selvää saa. Nyt tuntui todella siltä että olin kotona!