Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2010.

30.01.2010

"Vaikka minä vaeltaisin läpi koko maailman
tai asuisin Jäämeren takana,
nimesi on kirjoitettu sydämeni syrjään
ja toivoni ei voi lakata"

*Tuntematon suomalainen*

Minun sydämessä on lukemattomia syrjiä joissa lukee nimiä ;D

"Äiti, miksi sinulla on tuollaiset hiukset"

24.01.01

"Iloitse siitä, miten auringonvalo siivilöityy puitten lävitse, tai miten lumi narskuu jalkojesi alla. Nauti elämän perusasioista, niin ne saavat sydämesi soimaan."

*Norman Vincent Peale*

Tämä on oikein sopiva juuri tähän hetkeen. Eilen kun ajelin naapurikaupungista kotiin iltapäivällä, koko luonto oli puhtaan valkeuden ja auringon kullan sinfoniaa. Sydän soi ja sielu lauloi. Eipä siihen todellisuudessa sanat riitä =)

20.01.10

"Me työnnämme lääkkeitä, joista tiedämme hyvin vähän,
elimistöihimme, joista tiedämme vielä vähemmän,
parantaaksemme sairauksia, joista emme mitään tiedä"

*Voltaire*

Mä koen että asia on vieläkin suurin piirtein just näin =D

Vaatevarastossa...

Olin jossain suuressa vaatevarastossa, jossa tuskailin kun mikään vaate ei sovi mun päälle. Jopa sovitin yhtä takkia jonka muka piti sopia, mutta napit siinä soi. Mä rupesin itkemään ja lähdin kadulle. Kuljin kahvimukin kanssa (mä en koskaan osta take away-kahvia!) pitkin katuja ja yritin oikaista jostain portaista mutta ei se oikein onnistunut; en päässyt sinne minne piti. Näin pomon jonka kyytin sitten meni vaikka autoon ahtautuminen oli hankalaa (mä en tajua miten en muka meinannut sopia autoon??). Jotain siinä keskusteltiin työasioista ja eri työpisteistä, mutten muista mitä.


Tulkintaa? =)

14.01.10

"Älkäämme unohtako, että ihmisen tekojen syyt ovat tavallisesti äärettömän paljon monimmutkaisemmat ja lukuisemmat kuin jälkeenpäin selitämme, ja harvoin hahmottuvat täsmällisesti"
*Fedor Dostojevksi*

Jäämistöä penkomassa

Kaikki alkoi siitä, että olin menossa johonkin kokoukseen. Se oli joku todella tärkeä kokous jonka tarkoitus oli suunnitella jonkin asian vastustamista. Tosin siellä lattialla istuessa mua alkoi väsyttää kauheasti. Ja jossain vaiheessa heräsin ja huomasin nojailevani takana istuneen entisen luokkakaverin rintakehään. Auh! Se oli kuulkaa pikkuisen noloa =P Taisin mä siinä yrittää pyydellä anteeksi, mutta hän ei ollut moksiskaan. Se oli omituista...  Kokouksen lopussa totesin että mitään ei taidettu saada aikaan.


Seuraavaksi olinkin menossa tuon samaisen luokkakaverin lapsuudenkotiin. Kuulin pihalla kun talossa sisällä itki nainen. Pian selvisi että se oli luokkakaverini sisko. Heidän äiti oli kuollut ja olin menossa avuksi selvittämään tavaroita koska sisko ei siihen yksin pystynyt. Tämä oli mun työ! Siis työkseni selvittelin kuolleiden ihmisten jäämistöä ja tyhjensin heidän talojaan. Sisko harppoi jonnekin pensaan yli eri pari kumppareissa, lierihatussa ja vyötäröltä sidottussa takissa…

Rakkaudesta

Mä näin outoa unta. Tai minusta oikeastaan tuntuu että mun unet on aina outoja ;D


En tarkkaan edes muista mitä siinä unessa tapahtui, mutta tunsin hyvin, hyvin suurta ja syvää rakkauta miestäni kohtaan. Se oli kuulkaa pelottavaa ja mä itkee pillitin koska en halunnut kokea mitään niin suurta ja syvää. Se tunne oli vaan jotenkin niin valtava että minun oli vaikea käsitellä sitä, en kerta kaikkiaan hallinnut sitä ja mutisin siinä unessa että en halua tällaista tunneta jota en pysty hallitsemaan.


Hah hah! Niinpä niin. Ainahan minä yritän hallita tunteitani; pitää ohjakset käsissä joka asiassa. Minulle itsemäärämisoikeus joka asiassa on ihan liian tärkeä. Minä haluan päättää mitä tunnen, missä tunnen, mitä teen, milloin teen, missä teen. Noh, arvata saattaa ettei asiat tietenkään mene niin ja se on turhauttavaa ;) Ja minä lähes kirjaimellisesti sekoan jos joku asia menee ihan toisin kuin olin ajatellut; masennun. Enkä oikein tiedä miten "parantaisin" itseni. Ehkä olen tässä vuosie…

09.01.2010

"Aurinkoa ei koskaan huolestuta se, että muutamat sen säteet häipyvät suotta kiittämättömään avaruuteen ja vain pieni osa niistä heijastavalle kiertotähdelle."
* Ralph W. Emerson*

Meille muutti vieras poika....

06.01.10

"Me kaikki olemme täällä ylittämässä aikaisempia rajojamme, mitkä ne sitten olivatkin. Me olemme täällä tunnistaaksemme suurenmoisuutemme ja jumalallisuutemme, vaikka meille sanottaisiin mitä tahansa."





*Louise Hay*

Enkeksiotsikkoa

Yritän sopeutua töissä nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Ja sitt toisaalta jotkut asiat eivät siellä(kään) tapahdu tarpeeksi nopeasti. =P Että meillä on nuorekas ja dynaaminen työilmapiiri. Joistakin asioista tekisi mieleni valittaa, mutta enpä viitsi kun eivät ne sillä valittamisella muuksi muutu. Uskon että jokaisella asialla on tarkoituksensa, mutta tällä hetkellä en ihan ymmärrä mikä tarkoitus noilla jutuilla on...


Joulunpyhät on ihanat mutta kyllä minä siitä huolimatta olen iloinen että pääsemme palaamaan normaaliin arkeen. Että joogatunnit alkavat taas, ja tulee lähdettyä salillekin kun pääsee jo tutuksi tulleina aamuina eikä tarvitse soveltaa. Että lapset saavat muutakin seuraa kuin toisensa ja vanhempansa. Lapsetkin tuntuvat olevan tyytyväisiä siitä että ovat saaneet olla päiväkodissa jo 2 päivää =D


Mitähän jännää tämä vuosi tuokaan tullessaan =)

05.01.2010

"Olen mikä olen. En ole paras enkä huonoin. Olen mikä olen ja annan korkeamman voiman ohjata minua, jotta minusta tulisi paras oma itseni. Olen mikä olen ja se tekee elämästäni mielenkiintoisen."

*Arto Manninen*