Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2010.

Taloja katsomassa

Käytiin sitten taas katsomassa paria taloa. Toinen sopii hinnaltaan meidän budjettiin. Sitä oli remontoitu, mm.  tehty ikkunaremontti, keittiöremontti, kylppäriremontti, salaojaremontti... Mutta pikkuisen jäi mietityttämään piha joka oli kalteva taloon päin, että onkohan siinä nyt tehty kaadot päin prinkkalaa. Ja ulkoseinässäkin näytti olevan uudempaa laudoitusta, että mitenkähän sekin on tehty. Pitänee kysellä kuntokartoitusta, vaikka nekin on kyllä välillä niin yhtä tyhjän kanssa. Pitäis olla ammattilainen kun on ostamassa taloa! =D Toisessa hinta menee aika reilusti yli meidän budjetin mutta haluttiin käydä se katsomassa samalla reissulla kun esittelyt oli peräkkäin ja melkein naapureissa. Ihana oli sekin. Tehty isoja remontteja: putkiremontti, ikkunaremontti, öljylämmitys vaihdettu maalämpöön (iso plussa!)... Vessan remppa ja kodinhoitohuoneen tekeminen on kesken eli ne pitäis tehdä itse loppuun, tai siis teettää jollain. Voi kun olisi jonkun verran enemmän käytössä rahaa!

Etunimestä

Joitakin aikoja sitten päätin, että käytän koko kaksiosaista nimeäni. Se on ollut vaikeaa joillekin läheisilleni =D Mun hämmästykseksi äitini on sisäistänyt asian. Monet ystävät eivät, ja annan sen heille anteeksi. Ehkä jonain päivänä? ;) Hupaisaa on se että monet uudetkin tuttavat käyttävät vain ensimmäistä nimeä, vaikka esittelen itseni aina koko kaksiosaisella etunimellä. Vastaan sillä myös puhelimeen. Minä olen nykyään omasta mielestäni Ninni-Riikka. Sen omaksuminen kävi helposti, koska sen oli se aika =) Ja minä rakastan sitä että minusta käytetään koko etunimeä! <3 Sydän sykähtää joka kerta kun kuulen etunimeni jonkun toisen lausumana. Okei, jotkut osaa sen paremmin kun jotkut toiset. you know ;)    

Auto ei totellut ohjausta...

Olin jonkun talon pihalla ja kuulin pomon kaverin äänen kulman takaa. Oli tarkoitus että minä vien sen autolla jonnekin. Pyörähdin sinne kulman taakse, iloinen jälleen näkeminen. Sivuseikkana; pomon kaveri käveli. Mentiin autoon, minä käynnistin sen ja se lähti liikkumaan kohti autotallin ovia. Mä painoin jarrua, ei mitään vaikutusta, ovet lähestyi... heitin peruutusvaihteen päälle ja peruutin, ei mitään vaikutusta... Auto meni ovien läpi, tallin läpi, leijaili (huom! se todellakin leijaili!) alas. Autotalli oli rinteessä, pudotus oli aika iso. Olin koko ajan ihan rauhallinen, vaikka pelkäsin koko ajan että jysähtää niin pahasti että se vahingoittaa pomon kaveria uudestaan... En ollenkaan panikoinut kuitenkaan. Eikä siinä käynyt mun mielestä mitenkään. Alastulo oli aika pehmeä. Kuitenkin pomon kaveri oli ehkä vähän shokissa tai jotain... Sitt uni katkesi kun Miika kömpi viereen. Minulla on kyllä tulkinta tähän itselläni, mutta olisi kiva kuulla muiden tulkintoja =)  

Kotipohdintaa

On taas aika pistää koti myyntiin. Jos saataisiin asunto vihdoinkin kaupaksi. Ja samalla on etsinnässä se omakotitalo. Tämä koko pitkällinen prosessi ajatteluttaa monilla tavoilla. Tavallaan rakastan kaupunkielämää. Ja kuitenkin kaipaan vähän rauhallisempaa oloa. Hitautta. Noh, koska aika kiihtyy niin sitä samaa hitautta mitä mun lapsuudessa oli, en tule varmaan saavuttamaan ;D Kerrostaloasuminen ei ole oikein mun juttu. Harmi kun ei voi asua keskustassa omakotitalossa, tai siis jos olisi rahaa enemmän niin voisihan sitä... Mutta todellisuudessa, jos oikein syviä mutia kaivelen omassa sisimmässäni niin mitä oikeastaan kodilta haluan. Todellisuudessa haluan, että minulla olisi KOTI. Minulla ei ole ollut sitä sen jälkeen kun vähän ennen 16-vuotissynttäreitäni muutimme pois lapsuudenkodistani. Siitä lähtien olen vain asunut jossain. Se mitä minun sydän kaipaa on juuret ... että oikeasti tuntisin olevani kotona. Sitä en tiedä mistä sen tunteen saisin. Miten voin saada sen saman rak

Hassua miten kiinnitin huomioni silmiin =O

Kuva
 

Merkillinen talo

  Asusteltiin vaatimattomassa talossa. Toki joo siinä oli ainakin 2 kerrosta mutta kaikki oli hyvin vaatimatonta. Siinä etsittiin sitten jotain aarretta. Ihan tarkkaan en muista mitä tässä vaiheessa tapahtui. Mutta sitten joku löysi jonkun nappulan tms. mistä piti painaa ja voi herranjee sitä ryminää ja kaikkea sitä mitä tapahtui! Kaikki siinä talossa muuttui! Yhtäkkiä portaikot muuttuivat upeasti koristelluiksi, kaappeja ilmestyi jostain lisää, samoin upeita seiniä (siihen asti kaikki oli ollut melko keskeneräisen näköistä, oikeastaan raakalauta pintaa ja yhtenäistä tilaa..). Joku löysi mekanismin jolla talo muuttuikin upeaksi palatsiksi! Se vain oli piilotettu jossain vaiheessa. Ja tokihan kaapeista löytyi vaikka mitä =) Hassu uni!

Loman viimeinen päivä

Ennen lomaa mä pohdiskelin että teen sitä ja tätä ja tuota. Noh, mä voin kertoa että loma on ollut onnistunut koska suurin osa niistä asioista jäi tekemättä!! =D Autokin on katsastamatta vaikka se oli se "pakollinen" asia loman aikana. Mutta sekin hoituu huomenna. Yksi vierailu jäi tekemättä, mutta eipä sitä tiedä jos mä vaikka vielä tämän viikonlopun aikana vilahdan naapuriin ;D Toinen tärkeä vierailu tuli tehtyä ja siitä raportoinkin jo jotain. En usko että haluatte ihan kaikkia yksityiskohtia siitä kuitenkaan tietää =D Mä tunnen jollain tapaa levänneeni. Mä olen shoppaillut, surffaillut, istunut kahviloissa... Ihanaa kuitenkin maanantaina palata töihin! Mä rakastan mun työtä ja työpaikkaa! Mä olen höpsähtänyt hyvin naisellisiin asiohin viime aikoina: koruihin, hameisiin, käsilaukkuihin... Välillä olen miettinyt onko mulla lääkitys ihan kohdallaan =D Kun eka kertaa pidin yhtä noista alempana kuvatuista hameista paljain säärin, ihastuin totaalisesti siihen mitä helma

Vierailu

Kävin tänään vihdoin ja viimein tapaamassa Herrahenkilöä. Etukäteen se tuntui kauhean rankalta ja vaikealta. Mä painikoin ja jännitin. Jopa niin paljon että mä olin varma että oksennan autoon matkalla. Mutta mitään sellaista ei tapahtunut. =D Kun mä astuin ovesta sisään, käsittämätön rauha valtasi minut. Vielä oven takana mun sydän pyrki ulos rinnasta. Ja kun pääsin halaamaan niin mä ihan oikeasti huokaisin hyvin syvään (ääneen) ja kaikki vähäinenkin pelko ja rauhattomuus poistui. Kaikkien näiden kuukausien ikävä poistui. Se oli vähän kuin olisi kotiinsa tullut...  En mä osaa enempää kertoa. =D <3  

Shoppailun tuloksia

Kuva
           

Naistenpäivänä ja lomalla!

Kaikille oikein hyvää naistenpäivää! Lomapäivä. Mitähän tekis? =D Aattelin lähteä shoppailemaan. Koko päivä aikaa. Olisi mulla tämän viikon aikana vierailuakin, ehkä, jos jaksaa. Tärkein vierailu olisi käydä Herrahenkilöä tapaamassa. Ensimmäistä kertaa heinäkuun jälkeen. Jännittää saakelisti! Mä en millään pysty valmistautumaan siihen, ja se on mun mielestä ihan kamalaa! Mun pitää oikeasti rauhoitella itseäni. Pakottaa itseni menemään. Ai, ei olisi pakko vai? No ei olisikaan, ei olisi mikään pakko, ei minulla ole mitään "velvollisuutta". Mutta: voinko mä olla menemättäkään? Saanko koskaan rauhaa jos en mene? Eiköhän kuitenkin olisi vaan syytä mennä tämän oppitunnin läpi ihan suosiolla =)  

Tänään I <3 Me

Palkamaksupäivä. Kiire. Sohvin hallituksen kokous. Paljon asiaa. Tukkoinen olo. Flunssa. Kävelin kokouksesta torille päin hakemaan autoa torin alta ristomattiratiakumisaappaissa, hameessa ja 7 vuotta vanhassa talvitakissa jossa heilui enkeliheijastin. Ja huomasin miten ihanaa on olla MINÄ! Miten ihanaa on olla Ninni-Riikka joka voi laittaa loskaisena päivänä jalkaansa kumpparit eikä hetkeäkään tunne olevansa jotenkin alipukeutunut tms. Miten ihanaa olla Ninni-Riikka jolla on omituisia mielipiteitä. Miten ihanaa olla Ninni-Riikka, juuri se mitä olen tässä ja nyt. <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3