torstai 23. huhtikuuta 2015

Kevät keikkuen tulevi

Tänä aamuna herättiin valkoiseen maisemaan. Räntää tuli taivaan täydeltä. Toki suurin osa siitä on jo sulanut pois! Mutta ehkä en vielä haravoitse pihamaata. Se on niiiiin märkä, että saapas uppoa sinne. Mutta olisipa tuolla pihamaalla varmaan muutakin tekemistä. Kasvimaan kääntöä (eka kerta kuukalenterin mukaan pitäisi viikonloppuna kääntää) ja pitäisi tutkia kasvihuoneen kärsimät vahingot. Me huolettomat emme sitten pudottaneet lumia kasvihuoneen katolta...

Haaveilen myös kellarin siivoamisesta. Minkähänlaiset hengityssuojaimet pitäis hommata... ilman ei uskalla siivota. Ja se pitäisi tietenkin kalkita uudelleen.

Tänään oli neulepiirin keväkauden viimeinen kerta. Mitenkähän sitä osaa ollakaan kun torstai-illat onkin vapaata? Ehkäpä sitä touhua sitten riittää, vaikka pihalla. Mutta kyllä on neulepiirissä riittänyt nauramista, vaikka surujakin on kohdattu. Muutama kerta kun syksyllä jäi välistä niin voi mitä vieroitusoireita tulikaan! Yhdessä neulominen on ollut inspiroivaa.

Huhtikuu on mennyt aivan liian nopeasti. Ensi viikolla on jo vappu! Voi apua sentään! Viidesluokkalaiset järjestävät vappumyyjäiset leirikoulun hyväksi. Myyjäisissä myydään herkkuja, tietenkin. Munkkeja, pop corneja, mokkapaloja, simaa ja mehua. Olen luvannut mennä koululle aikuiseksi avuksi. Osa vanhemmista tuo leipomuksiaan meille joko edellisenä iltana tai varhain aamulla. Onneksi miehellä on lomaviikko niin voi avustaa niiden siirtämisessä koululle.

Esikylvökseni ovat kaikki lähteneet hienosti kasvamaan. Itseasiassa alkaisi olla aika koulia tomaattien taimet ja paprikatkin kaipaisivat jo enemmän tilaa. Saa nähdä miten onnistumme kasvimaan kanssa. Tarkoitus olisi laittaa porkkanaa, valkosipulia, sipulia, punajuurta, lanttua, kyssäkaalia, mukulaselleriä... mitähän muuta... avomaankurkkua... yrttejä. Basilika laitetaan taas kasvihuoneeseen koska se siellä menestyy. Jännityksellä odotan myös sitä miten minttu on selviytynyt talvesta. Sitä on kuulemma melkein mahdotonta tappaa ja se leviää herkästi. Saas nähdä millainen viherpeukalo mulla sitten on.

Syksyllä maahan lykkimistäni sipuleista tulppaanit ovat nousseet alulle. Samoin joko krookukset, helmililjat tai lumikellot. Tyrkkäsin niitä kaikkia samalle alueelle joten en osaa sanoa nousevista aluista mitä laatua ne ovat. Narssiseja ei ole näkynyt vielä.

Elämän herääminen talven jälkeen on jännittävää!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Vastaus haasteeseen The Liebster Award

Kati haastoi minut tällaiseen.

Haasteen tarkoituksena on saada näkyvyyttä pienemmille blogeille ja haastaa mukaan alle tuhannen lukijan blogeja. Se keneltä haasteen saat, on keksinyt itse 11 kysymystä ja vastaavasti sinä keksit 11 kysymystä niille joille haasteen laitat eteenpäin

1. Suosikki-puuhasi yksin kotona?

Neulominen ja samalla katson netistä sarjoja

2. Idolisi lapsuudessa?
Vaikee. Tai hetkinen ei ehkä ookaan. Se oli tietysti Erkki Liikanen !

3. Pidätkö muutoksista?
En oikeastaan vaikka mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

4. Lempiruokasi?
Voimakkaasti maustettu broilerikeitto.

5. Kaunein sana suomen kielessä?
En ole oikeastaan koskaan miettinyt tätä. Esim. valo ja ilo ovat kauniita sanoja. Ne eivät ehkä näytä kauniilta eikä kaikkien korvaan kuulostakaan kauniilta kovien äänteiden takia. Mutta ne sisältävät silti kauneutta.

6. Mistä blogisi on saanut nimensä?
KosminenAurinko on nimimerkki jota olen käyttänyt vuosia nettimaailmassa. Se taas tulee maya-horoskooppimerkistäni.

7. Kissa vai koira?
Jos on pakko valita niin tällä hetkellä koira.

8. Aamu vai ilta?
Ilta.

9. Mistä saat positiivista energiaa?
Minä olen positiivista energiaa :-D Luonnosta sitä saa lisää, ja yhdessä muiden kanssa tekemisestä ja nauramisesta.

10. Uskotko keijuihin?
Kyllä.

11. Mistä et ikinä blogaisi?
Vaikka kerronkin blogissani monia ehkä joidenkin mielestä henkilökohtaisiakin asioita niin on olemassa myös todella henkilökohtaisia asioita jotka eivät kuulu julkisuuteen.

Noniin... sitten tämä vaikeampi osuus. Pitäisi haastaa joku. Seuraan tosi vähän blogeja enkä edes tiedä mistä voisin tietää onko joku blogi alle tuhannen lukijan vai ei. Ja sitt pitäsi vielä keksiä kysymyksiäkin!! Apua!

Jos mä sitt haastan ystäväni :

1. Tällä hetkellä ikimuistoisin reissu?
2. Paikka johon haluaisit matkustaa, mutta et ole vielä päässyt?
3. Tämän hetken suosikkitelevisiosarja?
4. Haasteellisin käsityö jonka olet tehnyt?
5. Onko tulossa joku elokuva jota odotat?
6. Leivonnainen jota teet usein?
7. Lempikukkasi?
8. Mihin muuttaisit jos voisit?
9. Jos et voisi tehdä nykyistä työtäsi ja ammattiasi, mitä tekisit, työksesi siis?
10. Suosikkiaamiaisesi?
11. Mikä ilahduttaa sinua tänään?

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Ompelupiiri

Minulla on ompelussa peukalo suurinpiirtein keskellä kämmentä. Ideoita kyllä riittäisi mutta ei taitoa toteuttaa. Niinpä äitini tuli meille pariksi päiväksi oman koneensa kanssa ja pidimme yhteistä ompelupiiriä. Tietokonettakaan ei ole tullut avattua sunnuntai-illan jälkeen ja nythän on jo keskiviikko. Osaankohan enää edes käyttää tätä!

Noh,  kotiimme on kertynyt koreja eri paikoista. Osa on ostettu, osa saatu. Minulla on tallessa myös useita vanhoja verhoja jotka eivät mitoiltaankaan enää sovellu meidän ikkunoihin. Ideoin päässäni, että näistä vanhoista verhoista voisi tehdä kankaisen sisustan koreihin. Alla tuotoksia:



Tässä korissa käytettiin kappakangasta jossa oli valmiiksi röyhelöä reunassa.



Tässä verhokankaassa oli myös valmiiksi röyhelö. Kori on maalattu kultaiseksi joten tämä on ehkä aika jouluinen kori :-)  Tässä on tarkoitus ommella vielä nepparit kahvan juureen molemmille puolille, siis tokikin kankaaseen ;-)


 
 Reunaan tulee vielä kuminauha jolla suojus kiristetään korin ympärille.



Tässä korissa emme halunneet peittää kaunista reunaa joten kangas ommeltiin käsin kiinni koriin. Tarkoitus on jossain vaihessa tehdä sisäpuolelle vielä kukkia koristeeksi.

Ompeleminenkin voi olla hauskaa vaikka peukalo olisikin keskellä kämmentä. Kummasti se sieltä oikenee lähemmäs oikeaa paikkaa kun on toinen neuvomassa. Pääasiallisesti olen nämä itse ommellut äidin neuvoilla ja äiti on leikannut kankaat yhteisen suunnittelun tuloksena.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pitsaleipuri


Taikinaa. Oli muuten virhe pistää noita pohjia osittain päällekkäin odottamaan. Tarttuivat toisiinsa ja jouduin kaulitsemaan uudelleen. Tyhmyydestä kärsii koko kroppa.


Uuniin menossa. Tässä jauhelihapitsoja.


Ja valmiita. Osassa on eri juustoa niin näyttää ihan erilaiselta. Täytteinä on joko jauhelihaa, kinkkua tai tonnikalaa ja niiden kaverina joko herkkusieniä tai ananasta. 

Meillä pojat tykkäisivät syödä välipalana pitsaa ja kaupan roiskeläpät on mitä on. Niinpä tein vaihteeksi itse. Ajattelin laittaa osan pakkaseen sillä näitä tuli 30 kpl:t! 

Ammattikorkeassa vähän naureskeltiin kirjanpidonopettajalle joka kertoi laskeneensa esim. paljonko piparkakut tulivat maksamaan jouluisin kun itse leipoi, siihen aikaan kun oli lapsien kanssa kotona. Noh, nyt sitten minäkin laskin. Tosin hyvin ympäripyöreästi ja totesin että yhden pikkupitsan hinnaksi tuli alle 1 €. Ja siinä on mukana jo sähkön hintakin :-D