lauantai 24. marraskuuta 2012

Minä valoa?




Olin tänään valokehoaktivoinnissa. Heti kun sain tietää että tällaiseen olisi mahdollisuus, olin käsi pystyssä "minä minä minä". Halusin siihen ehdottomasti.



Ja eikun makoilemaan ja kokeilemaan miten se tapahtuu ja tapahtuuko mitään ja miltä tuntuu.



Kyllähän se oli, huikeaa. Tavallaan se oli ihan tavallinen energiahoito mutta ei sitten kuitenkaan ollut. Kun tuli kehotus avata chakrat niin tokihan siinä ensin mentiin seitsemän peruschakraa, sitten sielutähti ja maatähti, sen jälkeen jalkpohjan chakrat, kämmenien chakrat ja sitä tietä sitten kaikki muutkin chakrat; sellaisetkin joita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Jokaikinen pienikin chakra, jopa sormenpäissä, avautui ja loisti valoa. Minä olin valoa. Ja se valo oli tunne, kokemus!



Ei sitä osaa kuvailla. Se pitää kokea. Se tila missä oli kun jokainen chakra oli auki ja oli valo. Se on jotain niin huikeaa! Voi kun voisin antaa sen kokemuksen edes osittain teille kaikille! Ja kun siihen kutsutaan paikalle korkein itse... Sillä hetkellä kaikki, ihan kaikki on mahdollista. Sillä hetkellä ei epäile itseään, ei mitään. Tietää mitä on.



Vielä siinä vaiheessakin kun on jo palannut lähemmäksi arkitodellisuutta, ja kun vieressä aktivointia ohjannut sanoo "loista valoa", uskoo että niin voi tehdä joka ikinen hetki, joka päivä koko ajan.



Nyt kun tuosta huikeasta hetkestä on jo tunteja, kun on kuunnellut huutavia lapsia, haukkuvaa koiraa, kun on istunut saunassa, itkenyt kaksi jaksoa "Vain elämää", syönyt ja juonut... Nyt hyökkää ego tai mikä lie joka supattelee korvaan "Valoa? Ai sinä vai? Heh heh..." ja sitten sitä sanoo itselleen "Minäkö olisin valoa jonka pitäisi loistaa, ai siis minäkö" ja välillä vilkaisee peiliin "ai siis ton näköinen muija" ... "minäkö se olin joka oli valoa".



Miten sitä on niin hankala käsittää ja käsitellä? Juurihan minä sen muutama tunti sitten koin!



Mutta



Kyllä se siellä jossain on, valo. Se elää, se vahvistuu, ja samalla se herkistyy.


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Enkeli??


Olin ystävän syntymäpäivillä ja meillä oli pukukoodi. Minua nolottaa kamalasti julkaista näitä kuvia mutta koska toistakymmentä ihmistä on jo nähnyt minut ja illan aikana otettiin runsaasti kuvia, tämä tuskin kirpaisee enää enempää. Pakko vain sanoa että jos nämä kuvat olisi otettu ENNEN juhlia, olisin jääny kotiin blush











torstai 15. marraskuuta 2012

Kauhujen ilta




Kyläkoulussamme oli jo viikko sitten Kauhujen Ilta, mutta koska ensimmäistä kertaa minun bloggailuhistoriassa blogi toimi muuten mutta kuvia en saanut lisättyä, tämä päivitys jäi tekemättä. Mutta tässäpä teille meidän Kauhukaksikko!















lauantai 10. marraskuuta 2012

Vain elämää


Voi mikä ohjelma! Pitkään aikaan ei ole ollut televisio-ohjelmissa minun mielestä näin positiivista ja elämän iloista ohjelmaa kuin tämä!



Toiset ovat olla toisten idolleja, heillä kaikilla on keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta toisiaan kohtaan, kunnioitusta toisen tuotantoa kohtaan, heillä kaikilla on elämän iloa ja syvällisyyttä. Vaikka ohjelma on tehty viihdyttämään katsojia, jostain syvältä näkee että osallistuneet artistit ovat saaneet paitsi mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin myös tutustua itseensä paremmin, ovat saaneet oppia toisistaan ja itsestään. Ohjelmassa on jotain, josta me katsojat saamme kokea vain pintaraapaisun ja silti se kertoo paljon. Ja haluan uskoa, että artisteille tuo yhteinen aika on antanut paljon, ja ehkä poikii jotain yhteistä jatkossakin. :)



Lisää kiitos tämän kaltaisia ohjelmia!




sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Helmin kanssa metsässä


Lähdettiin Helmin kanssa iltapäiväkävelylle.



'



Tältä näyttää meidän valaistu kävelyreitti.







Metsää!







Tuohon suuntaa...







"Tuletko sä sieltä?"











"Wuhuu! Saa juosta vapaana!"







Päätettiin lähteä valaisemattomalle polulle kun valaistulla meni kolme muuta koiraa. Minä en ole ennen käynyt tällä polulla joten seikkailtiin vähän.



















Katsokaa tätä puunrunkoa! Jäkälää ja onko toi naavaa?







Kaukana näkyy vettä, ei lunta.







Minnehän tämä vie?







Lisää vettä.







"Jeee!"



En ole ihan sinut kännykän kameran kanssa mutta kaipa noista jotain selvää saa. Nyt tuntui todella siltä että olin kotona!