Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2012.

Minä valoa?

Olin tänään valokehoaktivoinnissa. Heti kun sain tietää että tällaiseen olisi mahdollisuus, olin käsi pystyssä "minä minä minä". Halusin siihen ehdottomasti.



Ja eikun makoilemaan ja kokeilemaan miten se tapahtuu ja tapahtuuko mitään ja miltä tuntuu.



Kyllähän se oli, huikeaa. Tavallaan se oli ihan tavallinen energiahoito mutta ei sitten kuitenkaan ollut. Kun tuli kehotus avata chakrat niin tokihan siinä ensin mentiin seitsemän peruschakraa, sitten sielutähti ja maatähti, sen jälkeen jalkpohjan chakrat, kämmenien chakrat ja sitä tietä sitten kaikki muutkin chakrat; sellaisetkin joita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Jokaikinen pienikin chakra, jopa sormenpäissä, avautui ja loisti valoa. Minä olin valoa. Ja se valo oli tunne, kokemus!



Ei sitä osaa kuvailla. Se pitää kokea. Se tila missä oli kun jokainen chakra oli auki ja oli valo. Se on jotain niin huikeaa! Voi kun voisin antaa sen kokemuksen edes osittain teille kaikille! Ja kun siihen kutsutaan paikalle korkein itse... Sillä he…

Enkeli??

Olin ystävän syntymäpäivillä ja meillä oli pukukoodi. Minua nolottaa kamalasti julkaista näitä kuvia mutta koska toistakymmentä ihmistä on jo nähnyt minut ja illan aikana otettiin runsaasti kuvia, tämä tuskin kirpaisee enää enempää. Pakko vain sanoa että jos nämä kuvat olisi otettu ENNEN juhlia, olisin jääny kotiin











Kauhujen ilta

Kyläkoulussamme oli jo viikko sitten Kauhujen Ilta, mutta koska ensimmäistä kertaa minun bloggailuhistoriassa blogi toimi muuten mutta kuvia en saanut lisättyä, tämä päivitys jäi tekemättä. Mutta tässäpä teille meidän Kauhukaksikko!















Vain elämää

Voi mikä ohjelma! Pitkään aikaan ei ole ollut televisio-ohjelmissa minun mielestä näin positiivista ja elämän iloista ohjelmaa kuin tämä!



Toiset ovat olla toisten idolleja, heillä kaikilla on keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta toisiaan kohtaan, kunnioitusta toisen tuotantoa kohtaan, heillä kaikilla on elämän iloa ja syvällisyyttä. Vaikka ohjelma on tehty viihdyttämään katsojia, jostain syvältä näkee että osallistuneet artistit ovat saaneet paitsi mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin myös tutustua itseensä paremmin, ovat saaneet oppia toisistaan ja itsestään. Ohjelmassa on jotain, josta me katsojat saamme kokea vain pintaraapaisun ja silti se kertoo paljon. Ja haluan uskoa, että artisteille tuo yhteinen aika on antanut paljon, ja ehkä poikii jotain yhteistä jatkossakin. :)



Lisää kiitos tämän kaltaisia ohjelmia!



Helmin kanssa metsässä

Lähdettiin Helmin kanssa iltapäiväkävelylle.



'



Tältä näyttää meidän valaistu kävelyreitti.







Metsää!







Tuohon suuntaa...







"Tuletko sä sieltä?"











"Wuhuu! Saa juosta vapaana!"







Päätettiin lähteä valaisemattomalle polulle kun valaistulla meni kolme muuta koiraa. Minä en ole ennen käynyt tällä polulla joten seikkailtiin vähän.



















Katsokaa tätä puunrunkoa! Jäkälää ja onko toi naavaa?







Kaukana näkyy vettä, ei lunta.







Minnehän tämä vie?







Lisää vettä.







"Jeee!"



En ole ihan sinut kännykän kameran kanssa mutta kaipa noista jotain selvää saa. Nyt tuntui todella siltä että olin kotona!