tiistai 27. lokakuuta 2009

Kummitus





En muista olenko kertonut aiemmin siitä, että työpaikallani kummittelee.


Noh, joka tapauksessa täällä on joku mies. Välillä kuuluu koputtelua, välillä jopa musiikkia vaikka pitäisi olla talo tyhjä. Minä olen kerran nähnyt hänet istumassa työhuoneeni sohvalla. Vähän nukkavieru, huonoryhtinen mies. Säikähti minua varmaan enemmän kuin mnä häntä =D Tänä aamuna hän seisoi mun työhuoneen kynnyksellä. Ei tullut sisälle vaikka minä sanoin kohteliaasti "tervetuloa". Vähän aikaa vaihteli jalkaa ja sitten lähti pois. Tällä kertaa siis kuulin kun joku seisoi kynnyksellä, ja mä olin yksin työpaikalla silloin. =) Sympaattinen kaveri, vähän ujo.


 

torstai 22. lokakuuta 2009

Kaikenlaista





On huono tilanne lääkäriin pääsyn kanssa. Yritin saada aikaa omalääkärille. Tämä on ollut koko viikon poissa. Sijaista ei saa. Koska minulla ei ole mitään kiirellistä hätää, saan ajan ehkä marraskuun lopulla. Että silleen. Lääkärin haluaa että pääsisin kilpirauhastutkimuksiin.


Talon osto onkin yllättävän pitkä ja väsyttävä prosessi. Nykyinen asunto on edelleen myymättä eikä uutta ehdokasta ole. Stressaavaa. Yritän parhaani mukaa luottaa elämään ja siihen että kaikki järjestyy. Joku opetusprosessihan tässä on menossa. Hellitä ja luota? Kärsivällisyyden oppitunti? =)


Mysteerikoulun alku lähestyy. Ilolla ja mielenkiinnolla odotan sitä!


Vanheninkin pari päivää sitten. Tosin nykyään joutuu melkein sormilla laskemaan sen minkä ikäinen sitä onkaan =P Tapahtumia muistellaan sen perusteella oliko meillä lapsia, ja montako lasta sillon oli ja minkä ikäisiä ne oli. Lapset täyttää vuosia ja kasvaa, itse ei vanhene? Parin vuoden päästä on kuitenkin pyöreät juhlat.


 

perjantai 16. lokakuuta 2009

Herra 3,5 wee kertoi





Kuopus yllätti minut tänä aamuna.


Herra kysyi minulta "Äiti, missä me sillon kasvettiin kun sinä ja minä oltiin vauvoja?" Minä selitin että kumpikin on ensin kasvanut äitinsä vatsassa ja sitten sen ulkopuolella. Poika ihan tuohtui (tyylin "kyllä mä tämän jo tiedän"): "EI! Kun sillon kun me molemmat oltiin vauvoja!" Aijaa, tää olikin näitä juttuja. Mun oli pakko siihen vastata: "Anteeksi, minä en muista. Muistatko sinä?". Hetken päästä poika sanoi jonkun paikan nimen jota minä en edes yritä kirjoittaa tai lausua. Joku kylä joka tapauksessa. Sen perään sanoi: "Meidän isä oli tiedemies." Minä tarkensin: "Ai sinun ja minun isä vai toi isä joka istuu vessassa?" Johon poika tuohtuneena: "No meillä oli tiedemiesisä." Minä pahoittelin pojalle, kun en tällaista muista ja totesin että joskus aikuiset ei muista näitä asioita niin hyvin kuin lapset.


Mun mielestä niin selkeä menneen elämän muisto kuin olla jo voi =)


 


 

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tuulee





Hurja tuuli! Upeaa!


Muutoksen tuulia? Paljonhan puhutaan siitä, että maapallon energiat muuttuvat ja se aiheuttaa erilaisia oireita myös maapallolle. Väittäisin että nämä rajut tuulet ovat yksi niistä oireista. Nyt pitäisi oikeastaan seisoa tuolla ulkona ja tuulettaa itseäänkin =D


En tiedä, jostain syystä viime aikoina on tuntunut että on tapahtunut sisäisiä muutoksia. Tiettyjä asennoitumisjuttuja. Niitä on vaikea eritellä. Ehkä se on sitä ettei reagoi joihinkin tilanteisiin enää vanhan kaavan mukaan; ei välttämättä reagoi ollenkaan. Selkeästi jotain on tapahtunut ja tapahtuu. Päivässä on paljon hetkiä kun rakastan kaikkea, ihan kaikkea hyvin syvästi. Se fiilis ei välttämättä kestä kun muutaman sekunnin mutta se on.


 

maanantai 5. lokakuuta 2009

Juhlimassa





Olin erään ystävän kanssa juhlimassa. Pari paukkua otin, oli muuten aika vahvaa *puist*. Sitt mä tein jotain ihmeostoksia pankkikortilla ja kävellessäni niiden ostosten kanssa pohdiskelin että nyt on mies vihainen kun on tässä kuussa muutenkin rahat tiukilla, mutt enää ei voi mittään. Sitt jatku taas juhlat, ja tehtiin "lankakerää". Varmaan tiedätte sen leikin. Juhlijoita oli siis paljon. Seuraava kuva olikin sitt siitä että heräsin tuon ystävän kanssa jostain toimistolta. Ja totesin sille että multa katkes filmi tuon lankakerän kohdalla. Ei mitään mielikuvaa loppuillasta. Ystävä vain naurahti ja sanoin sitten että elämme aikaa jolloin voi kokeilla vielä miltä ne vanhat jutut tuntuu mutta pian on valittavaa elääkö vanhassa vai uudessa. Kaivelin siinä vielä taskujakin: pankkikorttia ja henkilöllisyystodistusta oli poltettu vissiin sytkärillä. =O


Niin, voisiko selvempää viestiä tulla: tee valintasi uuden ja vanhan energian välillä sillä jos et tee sitä pian, jäät uuden energian aallosta.