5. tammikuuta; 1918 Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden

Aamulla havahduin puoli kahdeksalta, torkuin hetken mutta sitten kiltisti puin itseni kankeaksi michelinukoksi. Mittari näytti -20. Taivas oli kirkas, täynnä tähtiä ja kuun sirppi hohti kalpeaa, keltaista valoa. Pian on uusi kuu, pimeä kuu. Teimme koiran kanssa lenkin. Useista taloista tuprahteli jo savua piipuista.

Kesken aamiaisen minulle soitti entinen työkaveri. Vastasin, kun en muistanut miten paljon hän puhuu, ja kauan. Yritin siinä samalla sitten haukata leipää ja ryystää teetä, ja jotenkin onnistuinkin. Puhelun jälkeen lähdimme miehen kanssa käymään kaupassa. Tälle päivälle ei niinkään ollut tarve ostaa mitään, mutta huomennahan on loppiainen ja kaupat on kiinni. Tai niin minä luulin. Jälkeenpäin huomasin Facebookista, että ainakin toinen kylän kaupoista onkin huomenna auki 9-21. Mahottomaksi männöö kun kauppojen aukioloajat vapautui.

Toivon että tuo vapaus kaatuu jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa. Se ei voi olla kannattavaa! Tai sitten se näkyy hyvin selkeästi tuotteiden hinnoissa.

Alkuillasta totesimme, että olisi kannattanut lämmittää leivinuunia. Alkoi tuntua kolealta. Vieläpä sitä ehti viritellä tulta.

Esikoinen venytti teininatinallaan hyvin kärsivällisen mieheni pinnaa vähän liikaa ja taisin ehkä kolmannen kerran tämän reilun 13 vuoden aikana kuulla, kun hän korotti ääntään, aika paljonkin. Esikoinen sai siitä sätkyn. Isä huusi, mikä on melko tavatonta meidän huushollissa. Huomaa, että pojat on ollut lomalla ilman järkevää tekemistä ja nyt on ulkoilukin lyhyttä kylmyyden takia.

Iltalenkillä mittari näytti -24. Kiristyy kiristyy. Ihana talvi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. tammikuuta; 1945 suomalainen laulaja ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri syntyi

Metsämansikka-mustikka -piirakka

Sataa vettä, pyryttää, sataa vettä, pyryttää....