Toinen joulukuuta
Voi ihmeiden ihme! Tänään on satanut lunta ja maa on valkoinen!
Kävin koiran kanssa aamulla lenkillä ja sen jälkeen virittelin tulet leivinuuniin, että saatiin elävää lämpöä huusholliin. On se vaan niin ihana!
Katsoin netistä muutaman ohjelman ja neuloin samalla joululahjasalaisuuksia. Muutama joululahja on jo valmiina odottamassa.
Pojat tulivat koulusta kotiin ja minä lähdin käymään kaupassa/postissa. Minua nauratti sisäisesti kun tassuttelin kylän halki kori kainalossa lähikauppaan. Koska kävimme eilen miehen kanssa isossa kaupassa, minulla ei ollut tänään kovin suuria ostoksia. Vain pari pientä juttua ja ne postimerkit joulukortteihin. Meinasin saada 20 postimerkkiä enemmän kuin maksoin. Onneksi olin tarkkana. Nyt on siis joulukortit lähtövalmiina punaisissa kuorissa. Nakkaan ne huomenna postin haltuun.
En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään huomiohakuisena ihmisenä. Silti olen aina pukeutunut jotenkin epätavallisesti enkä ainakaan mitenkään muodin tai massan mukaisesti. Yläasteella ostin itselleni housukankaan (äiti ompeli) jossa oli kuviointi kuin kiltti-kankaassa; pohja oli violetti ja kuviot keltaisella. En tiedä oliko äitini järkyttyneempi kuin koulukaverini, mutta minä rakastin niitä housuja. Tällä hetkellä minulla on koko ajan öljykangastakkini päällä huomioliivit. Voisiko siis olla huomiohakuisempaa? Ehkä minun pitäisi tarkistaa kantani kappaleen ensimmäisen lauseen väittämään?
Nyt on parasta käydä nukkumaan. Huomenna on toimintaa täynnä oleva päivä.
Kävin koiran kanssa aamulla lenkillä ja sen jälkeen virittelin tulet leivinuuniin, että saatiin elävää lämpöä huusholliin. On se vaan niin ihana!
Katsoin netistä muutaman ohjelman ja neuloin samalla joululahjasalaisuuksia. Muutama joululahja on jo valmiina odottamassa.
Pojat tulivat koulusta kotiin ja minä lähdin käymään kaupassa/postissa. Minua nauratti sisäisesti kun tassuttelin kylän halki kori kainalossa lähikauppaan. Koska kävimme eilen miehen kanssa isossa kaupassa, minulla ei ollut tänään kovin suuria ostoksia. Vain pari pientä juttua ja ne postimerkit joulukortteihin. Meinasin saada 20 postimerkkiä enemmän kuin maksoin. Onneksi olin tarkkana. Nyt on siis joulukortit lähtövalmiina punaisissa kuorissa. Nakkaan ne huomenna postin haltuun.
En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään huomiohakuisena ihmisenä. Silti olen aina pukeutunut jotenkin epätavallisesti enkä ainakaan mitenkään muodin tai massan mukaisesti. Yläasteella ostin itselleni housukankaan (äiti ompeli) jossa oli kuviointi kuin kiltti-kankaassa; pohja oli violetti ja kuviot keltaisella. En tiedä oliko äitini järkyttyneempi kuin koulukaverini, mutta minä rakastin niitä housuja. Tällä hetkellä minulla on koko ajan öljykangastakkini päällä huomioliivit. Voisiko siis olla huomiohakuisempaa? Ehkä minun pitäisi tarkistaa kantani kappaleen ensimmäisen lauseen väittämään?
Nyt on parasta käydä nukkumaan. Huomenna on toimintaa täynnä oleva päivä.
Kommentit
Lähetä kommentti