Vähiin käy ennen kuin loppuu....
tämäkin vuosi.
Aamulla mittari näytti -22. Koira ei ollut moksiskaan. Mitäpä tuosta, pikku pakkanen. Hoh! No, emme kuitenkaan tehneet täysipituista lenkkiä koska minun naama ei kestänyt.
Jotenkin vaikea on tänään ollut ymmärtää, että on arkipäivä. Ihan normaali arkipäivä. Mies ja lapset ovat lomalla, joten ajan taju heittää kummasti. Menimme miehen kanssa ruokaostoksille kävellen. Lähikauppaan voisi kyllä mennä useamminkin kävellen, mutta liian usein minua laiskottaa. Jotenkin kuvittelen, että autolla sinne on helpompi mennä, vaikka se ei varmasti todellisuudessa edes pidä paikkaansa! Tänään se laiskuus kuitenkin johti kävelyyn, koska en jaksanut laittaa autoa lämpiämään enkä raaputella jäätä. Olisi se ollut auton rääkkäystäkin kun eihän se olisi kunnolla ehtinyt edes lämmetä tuolla pienellä matkalla. Otimme mukaan kylmälaukun johon laitoimme pakkasarat tuotteet ja muut laitettiin "mummokärryihin" eli perässä vedettävään, pyörälliseen kassiin.
Tehtiin ruokaa puulämmitteisellä liedellä. Se toi ravinnon lisäksi lisälämpöä.
Iltapäivällä pelasimme Catan-lautapeliä. Pelasimme sitä nyt toista kertaa ja käytimme jälleen aloittelijoiden ns. valmisasetuksia. Vaihdoimme vain tällä kertaa värejä keskenämme. Tuli ehkä todistetuksi, että esikoisemme osaa taktiikkapelit. Tosin ihan himpun verran tuo on onnestakin kiinni. Kuopus pelasi myös tosi hyvin ja oli hyvin lähellä voittoa. Ehkä me seuraavalla kerralla yritämme luoda itse kentän...
Aamulla mittari näytti -22. Koira ei ollut moksiskaan. Mitäpä tuosta, pikku pakkanen. Hoh! No, emme kuitenkaan tehneet täysipituista lenkkiä koska minun naama ei kestänyt.
Jotenkin vaikea on tänään ollut ymmärtää, että on arkipäivä. Ihan normaali arkipäivä. Mies ja lapset ovat lomalla, joten ajan taju heittää kummasti. Menimme miehen kanssa ruokaostoksille kävellen. Lähikauppaan voisi kyllä mennä useamminkin kävellen, mutta liian usein minua laiskottaa. Jotenkin kuvittelen, että autolla sinne on helpompi mennä, vaikka se ei varmasti todellisuudessa edes pidä paikkaansa! Tänään se laiskuus kuitenkin johti kävelyyn, koska en jaksanut laittaa autoa lämpiämään enkä raaputella jäätä. Olisi se ollut auton rääkkäystäkin kun eihän se olisi kunnolla ehtinyt edes lämmetä tuolla pienellä matkalla. Otimme mukaan kylmälaukun johon laitoimme pakkasarat tuotteet ja muut laitettiin "mummokärryihin" eli perässä vedettävään, pyörälliseen kassiin.
Tehtiin ruokaa puulämmitteisellä liedellä. Se toi ravinnon lisäksi lisälämpöä.
Iltapäivällä pelasimme Catan-lautapeliä. Pelasimme sitä nyt toista kertaa ja käytimme jälleen aloittelijoiden ns. valmisasetuksia. Vaihdoimme vain tällä kertaa värejä keskenämme. Tuli ehkä todistetuksi, että esikoisemme osaa taktiikkapelit. Tosin ihan himpun verran tuo on onnestakin kiinni. Kuopus pelasi myös tosi hyvin ja oli hyvin lähellä voittoa. Ehkä me seuraavalla kerralla yritämme luoda itse kentän...
Kommentit
Lähetä kommentti