Seitsemän uivaa joutsenta

Tänään olimme koko perheellä sisareni luona lelu-ja pelikutsuilla. Voi kunpa minä olisin tiennyt aikoinaan, että tämmöisetkin kotikutsut ovat olemassa! Olisi mennyt kepeästi ohi Tupperware- ja PartyLite -urien. Nämä kutsut olivat varsin hauskat. Enää en lähde tuotteita myymään mutta ostaa voidaan. Pojat viihtyivät pelien kanssa oivallisesti. Ja kyllähän ne tuotteet aikuisiakin kiinnostivat.

Minä olen miettinyt kansalaispalkkaa. Jopa välillä toivonut, että sellainen olisi käytössä. Minulla olisi monenmoista kivaa pikkujuttua joita voisi tehdä myös elannoksi. Mutta jos heittäytyisi yrittäjäksi, niistä pikkujutuista pitäisi tehdä isoja juttuja jotta niistä olisi oikeasti elättämään! Eivätkä ne pikkujutut olisi enää kivoja. Tyhmää. Niinpä teen niitä sitten vain omaksi ja ehkä joidenkin lähimmäisten iloksi. Jos olisi kansalaispalkka, sen lisäksi voisi olla yritteliäs. Ja olisinkin.

Niin, tämä työllistyminen / itsensä työllistäminen mietityttää jatkuvasti. Mitä sitä oikeastaan haluaisi tehdä…

Kommentit

  1. Onks sulla joku lintuvisa menossa? Hassu juttu nää otsikoinnit ja ihmettelen sitä joka kerta, kun käyn täällä katsomassa mietteitäsi:)

    Tuo alan vaihtoaatos on varmaan tosi yleinen, ainakin mulla käy mielessä säännöllisesti. Mutta samalla vanhalla jatketaan, koska mielekkäämpääkään (+käytännössä toimivaa) en ole keksinyt. Kun ihmisten ongelmat alkavat tulemaan välillä korvista ulos, silloin sitä aina miettii, miten on itsensä tälle sos.alalle oikein ujuttanut. Mä aina haaveilen kirjaston rauhasta, hierojan hyvää tekevästä kosketuksesta/konkreettisesti auttavasta hommasta, sisustussuunnittelijan esteettisistä lopputuloksista tms, mutta oikeasti en kyllä jaksa opiskella tällä hetkellä uutta alaa. Työnkierto eri aloille olisi piristävää. Välillä kun saisi pussittaa vaikka muttereita, niin johan taas ihmiselon kiemurat haasteineen alkaisivat maistua. Ja tuo pussitushommakin olisi mielekästä vaihtelua juuri sen "ajatusvapauden" vuoksi. Odottelen 40-kriisiä, josko siitä saisi sitten tarvittavaa puhtia suunnan muutokseen, jos sellaista silloin vielä kaipailee:) Tai pitäisi varmaan ryhtyä harrastamaan jotain tosi mukaansatempaavaa, josko sitä kautta saisi ideoita uuteen. Tai edes virtaa tähän arkiseen, tuttuun ja turvalliseen urajämähdykseen:) Että eikun tsemppiä urapohdintoihin, niissä riittääkin puntarointia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. tammikuuta; 1945 suomalainen laulaja ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri syntyi

Metsämansikka-mustikka -piirakka

Sataa vettä, pyryttää, sataa vettä, pyryttää....