26. joulukuuta; tapanin päivä
Heräsin vähän vaille kuusi siihen että koira ravasi edes takaisin. Arvasin; sillä oli ollut maha löysällä ja tarpeet oli lattialla. Jep jep... pian saavutti sulotuoksu nenäni. Ajattelin ensin että yritän vielä jonkun aikaa nukkua mutta koiran hermostunut ravaus ei antanut mun nukkua. Niinpä lähdin käyttämään sitä pihalla ja potkin miehen siivoamaan sotkun sillä aikaa. Pikainen piipahdus pihalla ja sitt tultiin takas nukkumaan.
Heräsin uudelleen vähän ennen puoli yhdeksää, puin paremmin päälle ja lähdin koiran kanssa pidemmälle lenkille. Siinä vaiheessa tuuli lujaa ja rätki räntää. Ei tehty täyspitkää lenkkiä, koska ilma ei miellyttänyt kumpaakaan. Ennen lähtöä selvisi, että koira oli tehnyt uudelleen isommat tarpeet lattialle.
Emme ehtineet tehdä juurikaan mitään ihmeitä kun nukuttiin pitkään ennen kuin lähdimme ajelemaan kohti naapurikaupunkia. Menimme juhlimaan sisareni pojan 3-vuotissynttäreitä. Nehän oli oikeasti jo eilen, mutta sentään yksi päivä välissä näissä juhlinnoissa. Menomatka oli mielenkiintoinen kun välillä oli kirkasta ja aurinko paisto ja sitten yhtäkkiä synkkeni ja lunta tuprutti.
Voisi sanoa joulun henkeen, että "herkkua oli siinä monenlaista"
Kotimatka oli kirkas ja kuutamoinen. Mutta onneksi lähdimme silloin kun lähdimme niin ehdimme lumimyräkän alta pois!
Koira-ressu oli sitten sotkenut koko kodinhoitohuoneen ja tassut haisi ihan p*skalta. Joutui nolona tassupesulle, mistä ei tykkää yhtään. Mutta tuli yllättävän nöyränä tyttönä kun komensin ja asettui ihan itse minun jalkojen väliin pää riipuksissa "tähän minä nyt taas jouduin". Harvoin joutuu pesulle, yleensä silloin jos on ollut löysällä vatsa ja pitkät karvat on tahriintuneet. Kyllä minä kehuin sitä miten hieno koira se on. Mutta sitten taas riiputti päätään nolona kun en antanut kinkkuvoileivästä ja sanoin vielä "Ei, sinä et voi saada kun sun maha on sekaisin jo muutenkin ja pylly laulaa" Ihan kuin se reppana olisi ymmärtänyt minkä takia ei saa herkkua.
Vielä kävimme koiran kanssa yhdeksän jälkeen ulkoilemassa tuulessa ja lumen tuiverruksessa.
Heräsin uudelleen vähän ennen puoli yhdeksää, puin paremmin päälle ja lähdin koiran kanssa pidemmälle lenkille. Siinä vaiheessa tuuli lujaa ja rätki räntää. Ei tehty täyspitkää lenkkiä, koska ilma ei miellyttänyt kumpaakaan. Ennen lähtöä selvisi, että koira oli tehnyt uudelleen isommat tarpeet lattialle.
Emme ehtineet tehdä juurikaan mitään ihmeitä kun nukuttiin pitkään ennen kuin lähdimme ajelemaan kohti naapurikaupunkia. Menimme juhlimaan sisareni pojan 3-vuotissynttäreitä. Nehän oli oikeasti jo eilen, mutta sentään yksi päivä välissä näissä juhlinnoissa. Menomatka oli mielenkiintoinen kun välillä oli kirkasta ja aurinko paisto ja sitten yhtäkkiä synkkeni ja lunta tuprutti.
Voisi sanoa joulun henkeen, että "herkkua oli siinä monenlaista"
Kotimatka oli kirkas ja kuutamoinen. Mutta onneksi lähdimme silloin kun lähdimme niin ehdimme lumimyräkän alta pois!
Koira-ressu oli sitten sotkenut koko kodinhoitohuoneen ja tassut haisi ihan p*skalta. Joutui nolona tassupesulle, mistä ei tykkää yhtään. Mutta tuli yllättävän nöyränä tyttönä kun komensin ja asettui ihan itse minun jalkojen väliin pää riipuksissa "tähän minä nyt taas jouduin". Harvoin joutuu pesulle, yleensä silloin jos on ollut löysällä vatsa ja pitkät karvat on tahriintuneet. Kyllä minä kehuin sitä miten hieno koira se on. Mutta sitten taas riiputti päätään nolona kun en antanut kinkkuvoileivästä ja sanoin vielä "Ei, sinä et voi saada kun sun maha on sekaisin jo muutenkin ja pylly laulaa" Ihan kuin se reppana olisi ymmärtänyt minkä takia ei saa herkkua.
Vielä kävimme koiran kanssa yhdeksän jälkeen ulkoilemassa tuulessa ja lumen tuiverruksessa.
Kommentit
Lähetä kommentti