Siirry pääsisältöön

Oi jouluyö!

Kuopus ja mies nukkuvat. Teini kuulostaa valvovan vielä. Koirakin kuorsaa.

Aamulla kello soi seitsemältä ja kävin koiran kanssa lenkillä. Tultiin sopivasti kotiin kun Joulupukin kuuma linja alkoi. Nautiskeltiin aamupala; karjalanpiirakoita, munavoita, graavilohta, joululimppua (jota minä en syö), kinkkua, teetä, mandariinia... Mä keitin karpalo-vadelma -kiisseliä jonka oli tarkoitus olla illalla jälkiruoka. Noh, kävi perinteiset eli kukaan ei jaksanut syödä sitä. Lounaaksi keitin riisipuuroa. Mutta ennen lounasta katseltiin ja kuunneltiin joulurauhanjulistus.

Lounaan jälkeen rikoimme jälleen perinnettä ja kävimme kaupassa! Aamulenkillä tajusin että kermaa oli ihan liian vähän ja että olin unohtanut ostaa hautakynttilän. Niinpä pyörähdimme kaupan kautta ennen kuin menimme hakemaan anopin ja suuntasimme hautausmaalle. Siellä meni tovi. Kuopuksen kanssa veimme oman kynttilämme muistolehtoon.

Kotimatkalla koukkasimme miehen sisaren perheen kautta, annoimme joulupaketit ja joimme kahvit. Kotona lämmitettiin sauna. Kohta saunan jälkeen pojat löysivät lahjat kodinhoitohuoneesta pesukoneen edestä. Liekö olleet siellä jo sillon kun mentiin saunaan mutta kukaan ei huomannu niitä.. mene ja tiedä... joulujuttuja.

Esikoinen löysi paketeistaan kylpytakin, paysafe-rahaa, Nintendo 3DS:n ja siihen Pokemon Sun pelin. Kaksi jälkimmäistä olivat ainoat lahjatoiveet. Kuopuksen paketeissa oli kylpytakki, villapaita (kuulemma kaikkein paras villapaita ikinä!), taikurivälineet ja Ice Age 5 -elokuva.

Minä sain yöpaidan, kirjan ja Eden -sarjan astioita. Mies ostin yöpaidan niin että minä ja kuopus olimme mukana. Sanoin kuopukselle silloin että se on mun joululahja ja sitt kun aattona avaan paketin niin olen ihan "Oo! Ristomattiratiayöpaita! Tää on just sitä mitä mä toivoin!" Kuopus sanoi mulle "Ootko ihan tosissas" ja kun sanoin olevani, teki facepalmin. Noh, mä tein just ihan niin ja kuopus pyöritteli mulle silmiään. (kyllä sitä salaa nauratti)

Mies sai sukkia ja alushousuja, otsalampun ja keeshond -tuuliviirin takoraudasta.

Maltettiin syödäkin: kinkkua, valkosipuliperunoita, sienisalaattia, italiansalaattia, jäävuori-tomaatti-kurkku-paprika -salaattia, perunasalaattia (kaupan kun mun tekemä on kuulemma pahaa), porkkanalaatikkoa (kaupan, ei yleensä ole mitään laatikoita)... olikohan vielä muuta... noh, joka tapauksessa olimme kaikki siis niin täynnä ettei kukaan jaksanut jälkiruokaa. Esikoinen otti kiisseliä sitt myöhemmin.

Tämä aatto on ollut mukava! Kaikilla on ollut koko päivän hyvä mieli. Joulu <3

Kun olin lapsi, meitä huvitti mummoni josta puhuttiin että se aloitti seuraavan vuoden joululahjojen neulomisen joulupäivänä. Minusta on tulossa mummoni! Hyvä kun lahjat oli saatu jaettua kun mietin jo mitä kivaa keksisin neuloa ensi vuoden joululahjoiksi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terveisiä Siperiasta

Niitä on tuulen mukana tullut tällä viikolla. Minun mielestä ihan normaali suomalainen talvisää. Ehkä vähän myöhemmin pakkaset kun jonain toisena vuonna mutta silti.

Tänään olin töistä vapaalla ja tein neulepiiriin raakakakun. Ei se kovin hyvin onnistunut mutta tulipahan tehtyä. Maistui hyvälle mutta rakenne ei ollu ihan niin kuin olis pitäny. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta, eikä varsinkaan ekalla kerralla.

Kännykkä on ruvennut temppuilemaan, se kuumenee hetkessä nollasta sataan (ei, en lähettele kiihkeitä ja kuumia viestejä...) ja käynnistelee itseään uudestaan omatoimisesti. Noh, aattelin etten kauaa semmoista katsele, ettei käy niin että olen jossain Kuopio-Jyväskylä välillä ja se leviää lopullisesti. Tilasin uudemman ja siihen suojakuoret. Sunnuntaina tilasin ja tänään ne tuli. Eri paikoista mutta hienosti synkroniassa toistensa kanssa. Ensimmäinen haaste ilmeni äsken: microkortti ei käy, kun pitäis olla nanokortti. Huomenna on tiedossa reissu kaupunkiin.

Olen saanut tän…

Pohdintoja ja avautumisia

Yhtäkkiä huomasin, että mun kadoksissa ollut lauluääni on palannut! Voi mikä onnen tunne! Ruokavalio ja erilaiset energiapuhdistukset ja henkinen avautuminen ovat tässäkin asiassa tehneet ihmeitä. Enpä olisi ennen vuoden vaihdetta osannut aavistaakaan tällaista.

Yhä useammin minä vain tiedän asioita. Siitä on ollut välillä apua työssäkin! Välillä sattuu hiukan erikoisia juttuja, kuten perjantaina kun olin soittamassa eräälle asiakkaalle ja juuri kun olin naputtamassa kahta viimeistä numeroa, siitä samasta numerosta soitettiin. Hetken aikaa tuijoitin puhelinta "Miten voi olla mahdollista?!" Mutta kyllä se vaan oli. Eikä ollut mitenkään odotettua että ko. asiakas edes soittaisi.

Jokin aika sitten ryhdyin seuraamaan Tomi Kokkoa sekä facessa että instassa. Sitten sain yhtäkkiä kauhean ahdistuksen siitä, että olen ilmoittautunut hänen luennolleen. Ahdistuksen siitä miten tällainen ylipainoinen persjalkainen voi mennä sille luennolle kun tyyppi on itse niiiiin fit. Mutta tuleen ei…

Metsämansikka-mustikka -piirakka

Tässä miesväen saalis jossa siis kaikki punainen on metsämansikkaa! Tämä saalis joutui miesväen pyynnöstä alla olevaan marjapiirakkaan. Tuli muuten hyvää. Esikoinen oli menossa synttäreille herkuttelemaan mutta hänen piti saada kaksi palaa marjapiirakkaa :-D

Ohje on piirakkaan on ollut joskus aiemminkin blogissa mutta koska se on jossain kaukana menneisyydessä, kerrataan:
MARJAPIIRAKKA
2 dl maitoa (vähän hapankin käy) 100 g voita
Kiehautetaan ja jäähdytellään.
3 munaa 3 dl sokeria
Vatkataan vaahdoksi.
4½ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta
Ja tokikin muna-sokeri -vaahtoon lisätään muut aineet. Kaadetaan taikina syvälle uunipellille leivinpaperin päälle. Ripotellaan pinnalle vadelmia, mustikoita... tai kuten minä nyt tein, metsämansikoita ja mustikoita. Puutarhamansikat ovat vähän isoja, mutta tietysti jos pistäisi paloiksi. Voi tähän varmasti laittaa vaikka raparperiakin tai omenaa. Marjat siis osittain uppoavat taikinan sisään.
Paistetaan 200 asteessa noin 20 minuuttia.