Ei ehkä oo enää todellista!

-
Jep jep. Auto.

Pääsin aamulla juuri motarilta kaupunkialueelle kun moottorin häiriövalo syttyi. Rohkeasti ajoin torin alle asti vaikka meno oli hyytynyttä ja bensan kulutus näytti nollaa. Mietin että millähän energialla se oikein kulki... vissiin jollain enkelienergialla. Sammutin auton mutta moottori hurisi edelleen. Jippii!

Moottorihan on siis syyskuussa vaihdettu. Eikun yhteys vaihdon tehneeseen huoltoon sekä myyjäliikkeeseen. Huolto kielsi enää ajamasta. Niinpä. Falck tuli ja vei auton. Itse menin kuopuksen kanssa työpäivän päätteeksi bussilla autoliikkeelle hakemaan sijaisautoa. Nyt taas vaihteeksi ajellaan laina-autolla. Saas nähdä. Ehdotin jo kaupan purkua mutta ihan vielä myyjä ei ollut tähän suostuvainen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. tammikuuta; 1945 suomalainen laulaja ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri syntyi

-
Aamulla mittari näytti -18. Koira oli innoissaan lenkillä. Minä tunsin itseni lähinnä kankeaksi michelinukoksi. Ja silti viima kävi naamaan. Tehtiin normaalia lyhyemp lenkki. Herättelin lapsetkin kahdeksan aikaan ylös. Torstaina alkaisi taas koulu ja ensimmäistä kertaa meidän perheen historiassa oikeastaan koko perheellä on mennyt rytmi ihan sekaisin. Pojatkin valvoo helposti puoleen yöhön ja nukkuuvat aamulla vähintään kymmeneen. Pientä rytmin palautusta, ettei ole sitten torstaina niin vaikea herätä kouluun. Eilisiltana sanoin ääneen, lähinnä itselleni "Aamulla sitten herätys kahdeksalta." Toivoin tietysti, että koirakin kuulisi ja ottaisi vihjeestä vaarin. Mutta eipä tarvinnut koiran herätellä. Heräsin ihan itse vähän vaille kahdeksan kun kuulin musiikkia. Ihan selvästi kuulin soittoa ja laulua. Mutta kaikki muut nukkuivat vielä! Tänään on ollut hidas, ehkä kylmän kangistama päivä. Tehtiin lounaaksi peruna-bataatti-porkkana-muusia ja nakkikastiketta. Illalla oli pors
Lue lisää

Metsämansikka-mustikka -piirakka

-
Kuva
Tässä miesväen saalis jossa siis kaikki punainen on metsämansikkaa! Tämä saalis joutui miesväen pyynnöstä alla olevaan marjapiirakkaan. Tuli muuten hyvää. Esikoinen oli menossa synttäreille herkuttelemaan mutta hänen piti saada kaksi palaa marjapiirakkaa :-D Ohje on piirakkaan on ollut joskus aiemminkin blogissa mutta koska se on jossain kaukana menneisyydessä, kerrataan: MARJAPIIRAKKA 2 dl maitoa (vähän hapankin käy) 100 g voita Kiehautetaan ja jäähdytellään. 3 munaa 3 dl sokeria Vatkataan vaahdoksi. 4½ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Ja tokikin muna-sokeri -vaahtoon lisätään muut aineet. Kaadetaan taikina syvälle uunipellille leivinpaperin päälle. Ripotellaan pinnalle vadelmia, mustikoita... tai kuten minä nyt tein, metsämansikoita ja mustikoita. Puutarhamansikat ovat vähän isoja, mutta tietysti jos pistäisi paloiksi. Voi tähän varmasti laittaa vaikka raparperiakin tai omenaa. Marjat siis osittain uppoavat taikinan sisään. Paistetaa
Lue lisää

Sataa vettä, pyryttää, sataa vettä, pyryttää....

-
Vallan merkillisiä ilmoja pitelee. Saman päivän sisällä saattaa sataa vettä kaatamalla ja sitten muutaman tunnin päästä pyryttää lunta. Eilen saunassa pohdiskelin yhtä käsitystä itsestäni: "Minä en juokse enkä hypi". No siihen on yksi hyvin yksinkertainen selitys: nämä toiminnot koskevat fyysisesti. Mutta... Kyllä siihen liittyy muutakin. Lukioiässä päätin eräänä keväänä, että kesän aikana juoksen aamuisin lenkin. Olin niin täynnä sitä että olin lihava (en ollut, mutta luulin olevani). Pari aamua taisi mennä hyvin. Sitten eräänä aamuna juoksureitillä oli jotain työmiehiä, jotka vislasivat perään. Häpesin niiiiin paljon! Se oli todella, todella noloa! Lakkasin juoksemasta, kokonaan. Häpeä oli niin suuri. Koin että minua oli loukattu. Häpeän edelleen jollain tasolla kehoani. Olen saanut kuulla kehostani ikäviä kommentteja; ihan suorina sanoina, katseina, vihjailuina, ja osa on ollut vain minun tulkintaa. En halua niitä enää toistaa tässä. En ole koskaan viihtynyt kehoss
Lue lisää