Täysikuu, sä ihme olet öisen taivahan

Semmoisia. Kuuhullun terveiset. Kyllä taas näyttää omituisia tai ainakin sekavia unia. Olin menossa jonkun porukan kanssa Englantiin ja oltiin lentokentällä odottamassa lentoa. Yhtäkkiä säikähdin että mulla ei oo passia, mutta sitt onneks kohta muistin että käsilaukussahan se on. Ihmiset ympärillä vaihtu vähän turhan tiheään. Ja mies joka oli Tim Whild näytti vähän liikaa Dan Morilta - erittäin hämmentävää.

Eilen seikkailin isossa ruokakaupassa. Ne ovat väsyttäviä paikkoja. Ja mitään ei passaa unohtaa koska joutuu kävelemään kilometrikaupalla takaisin päin. Mutta joskus on vaan käytävä sielläkin. Samalla reissulla hoitui nimittäin myös uusi kortti uuteen kännykään, nanokortti. Sekin oli oma juttunsa...

Kouluttaakohan noi operaattorit myyjänsä jotenkin. Ainakin minä olen saanut tällaisena täti-ihmisenä aina erittäin ystävällistä palvelua nuorilta miehiltä. Niin tälläkin kertaa. Palvelu oli ystävällistä, menemättä kuitenkaan yli eikä minun ymmärrystä aliarvioitu (ei myöskään yliarvioitu). Kortti tuli vaihdettua... ja nettiliittymän laite... uusittiin koko sopimus. 😆  Noooh... osaan kyllä sanoa ei silloin kun se on paikallaan. Mutta sillä palvelutyylillä jonka eilen kohtasin, on helppo saada minut päättämään joku asia jonka päättäminen olisi kuitenkin pian edessä. Toisenlainen tyyli olisi saanut minut siirtämään päätöstä vielä kerran eteenpäin. Uusi paketti tulee maksamaan parisen euroa enemmän kuin entinen, mutta luultavasti se korotus olisi  tullut muutenkin pian. Ja ystävällinen asiakaspalvelija lupasi vielä poistaa kortinvaihdosta tulleen 5 €:n lisämaksun.

Kotona kohtasin uuden haasteen: vaikka olin ottanut varmuuskopion toissailtana entisestä kännykästä ja siirtänyt siis kaikki tiedot, varmuuskopio ja uusi kännykkä eivät eläneetkään yhteistä elämää. Sen siitä saa kun vaihtaa kännykkää liian harvoin. Niinpä minulta nyt puuttuu lukuisia yhteystietoja. Valokuvat sentään siirsin jo aiemmin. Saanhan minä oikeasti numerot manuaalisesti vanhasta siirrettyä, mutta hirmu hommahan se on! Siksipä on kiva kun osa on lähettänyt minulle tekstarin, nimen kera, niin olen saanut napattua siitä numeron helposti talteen.

Onhan tuossa vähän opettelua, vaikka valmistaja on sama kun edellisen. Tekniikka kehittyy silmissä.

Illalla nostin hevosenjauhelihaa sulamaan pakastimesta. Olen luvannut lapsille siitä jauhelihapihvejä. Herkullisia hetkiä siis luvassa tänään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. tammikuuta; 1945 suomalainen laulaja ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri syntyi

Metsämansikka-mustikka -piirakka

Sataa vettä, pyryttää, sataa vettä, pyryttää....