Työstä, taas...

 

Kysäisin tänään esinaiselta vapunaatosta. Työparini ilmoitti minulle yksoikoisesti, että minun tulee ko. päivänä pitää vapaata, kun sitä edeltävällä viikolla minulle kertyy "ylimääräisiä" tunteja työparin loman takia. Sanoin esinaiselle, että jos mitenkään mahdollista niin ottaisin kyllä nuo tunnit rahana ja vaikka pidän sitten lomaa vapunaattona. Esinainen vaan huokaisi työparini käytöksestä ja totesi että tj:n kanssa onkin jo ollut puhetta, ettei tällainen ilmoitusluonteinen tapa sovellu, vaan lomista pitää keskustella kaikkien asianosaisten kanssa. Lisäksi esinainen kertoi, että pääsiäsipyhien jälkeen on tarkoitus muutenkin puuttua minun työtilanteeseen, joka ei ole ihan sellainen kuin on ollut tarkoitus olla. Ja se johtuu työparistani, ei minusta. Jotenkin tuntui ihan kuin taakka olisi pudonnut harteilta, jälleen kerran. Tiedän, että tilanne ei johdu minusta persoonana vaan ihan muista, monisyisistä tekijöistä. Tuntuu vain siltä, että työparini on kuitenkin tehnyt minusta syyllisen kaikkeen, vaikken tapahtumien aikaan ole ollut edes paikalla!