20. maaliskuuta; kevätpäiväntasaus
10. hääpäivä. No ei menny ihan putkeen tänään. Mutta kyllä se siitä eikä siitä sen enempää.
Aamulla koira herätti varovasti vain miehen. Ei koskenutkaan minuun. Havahduin toki kun koira hyppäsi sänkyyn, mutta se taputteli tassulla vain miestä. En tiedä mistä se tietää milloin on sunnuntai. Sunnuntaiaamuisin mies käy koiran kanssa lenkillä. Mutta kyllä se vaan tietää. Ollaan huijattu koiraa mm. saunomalla "vääränä" päivänä mutta ei ole mennyt siitäkään sekaisin. Koiramme on pakko osata viikonpäivät! Se osaa myös kellon ajat. Tosin se on jo viime viikolla siirtynyt kesäaikaan koska vapaa päivisin herättää puoli seitsemältä, vaikka normaalisti herättää puoli kahdeksalta. Onneksi se myös uskoo kun sanotaan että tulee tunnin päästä uudestaan; se tulee tunnin päästä uudestaan.
Nyt koira makaa syvässä unessa väsyneenä. Aamulenkin lisäksi se oli iltapäivällä minun, mieheni ja kuopuksemme kanssa luukuttamassa kutsuja kyläyhdistyksen vuosikokoukseen. Tallattiin pitkin kylänraittia 1½ tuntia. Ei olla kukaan totuttu sellaisiin kävelylenkkeihin. Mutta oma osa luukutuksesta on hoidettu.
Kylvin tänään herneitä versotusta varten. Versoja on kiva napsia salaatin sekaan tai leivälle. Kuopuksen tiistaina askartelukerhossa kylvämä rairuoho kasvaa jo mukavasti. Kuopus on ihan innoissaan "Nämä on jotain ihmeheiniä!" No, tavallaan joo, kun ei olla taidettu muistaa kastella tarpeeksi usein. Ehkä ne vaatikin sitten sen kuivahtamisen.
Torstaina olin myöhässä neulepiiristä, vaikka eihän siellä kelloa silleen katsota. Kokoonnutaan 18-21 ja ihmiset kulkee sen ajan mukaan mikä heille sopii. Kuopus kuitenkin sanoi minulle: "Voi ei äiti, sä olet noin paljon myöhässä! Parhaat juorut on jo kerrottu!" Niinpä niin.
Aamulla koira herätti varovasti vain miehen. Ei koskenutkaan minuun. Havahduin toki kun koira hyppäsi sänkyyn, mutta se taputteli tassulla vain miestä. En tiedä mistä se tietää milloin on sunnuntai. Sunnuntaiaamuisin mies käy koiran kanssa lenkillä. Mutta kyllä se vaan tietää. Ollaan huijattu koiraa mm. saunomalla "vääränä" päivänä mutta ei ole mennyt siitäkään sekaisin. Koiramme on pakko osata viikonpäivät! Se osaa myös kellon ajat. Tosin se on jo viime viikolla siirtynyt kesäaikaan koska vapaa päivisin herättää puoli seitsemältä, vaikka normaalisti herättää puoli kahdeksalta. Onneksi se myös uskoo kun sanotaan että tulee tunnin päästä uudestaan; se tulee tunnin päästä uudestaan.
Nyt koira makaa syvässä unessa väsyneenä. Aamulenkin lisäksi se oli iltapäivällä minun, mieheni ja kuopuksemme kanssa luukuttamassa kutsuja kyläyhdistyksen vuosikokoukseen. Tallattiin pitkin kylänraittia 1½ tuntia. Ei olla kukaan totuttu sellaisiin kävelylenkkeihin. Mutta oma osa luukutuksesta on hoidettu.
Kylvin tänään herneitä versotusta varten. Versoja on kiva napsia salaatin sekaan tai leivälle. Kuopuksen tiistaina askartelukerhossa kylvämä rairuoho kasvaa jo mukavasti. Kuopus on ihan innoissaan "Nämä on jotain ihmeheiniä!" No, tavallaan joo, kun ei olla taidettu muistaa kastella tarpeeksi usein. Ehkä ne vaatikin sitten sen kuivahtamisen.
Torstaina olin myöhässä neulepiiristä, vaikka eihän siellä kelloa silleen katsota. Kokoonnutaan 18-21 ja ihmiset kulkee sen ajan mukaan mikä heille sopii. Kuopus kuitenkin sanoi minulle: "Voi ei äiti, sä olet noin paljon myöhässä! Parhaat juorut on jo kerrottu!" Niinpä niin.
Kommentit
Lähetä kommentti