Tammikuu puolessa
Joulu oli ja meni. Tosin meillä on vielä kaikki joulukoristeet paikoillaan. Pitäis varmaan jo luovuttaa.
Tänä talvena on ollut oikeasti talvi! On lunta ja on ollut koviakin pakkasia. Talvi on jollain lailla yllättänyt myös sähköyhtiöt ja ympäri Pohjois-Savoa on ollut runsaasti sähkökatkoja, pitkiäkin. Meillä on ollut vain yksi 40 minuutin sähkökatko yhtenä iltana viime viikolla. Eipä paljon kärsitty kun lapset oli jo muutenkin käsketty nukkumaan. Täksi viikonlopuksi on taas annettu varoitus mahdollisista sähkökatkoista ja on varauduttu toki siihen. Meillä on puita uunin ja lieden lämmitykseen, tasku- ja otsalamppuja (paristojakin on), kynttilöitä, ruokaa... Huusholli viilenee äkkiä jos tulee useamman tunnin sähkökatkos koska maalämmön pumppu ei ilman sähkö toimi.
Äsken kun lähdin kauppaan, tuli lunta (tai ehkä räntää) niin runsaasti että hyvä kun eteensä näki. Onneksi lähdin kävellen.
Olen muutenkin viime viikkoina harrastanut kävellen kaupassa käyntiä. Aikomus on ollut hyvä jo useamman vuoden. Mutta nyt vasta olen saanut itseni tekemään sitä. Minulla on ollut kauan aikaa ns. mummokärri jolla vetää näppärästi ostokset kotiin pyörien päällä. Nyt kun ollut kovia pakkasia, on auton käynnistäminen noin lyhyttä matkaa varten tuntunut auton rääkkäämiseltä ja niinpä olen kävellyt. Nyt en jaksanut ruveta puhdistamaan autoa joten kävely oli helpompaa. Laiskuudella on joskus arvaamattomia seurauksia.
Tänään itkin yksin vessassa. Olin lukenut Kodin Kuvalehdestä tarinaa pojasta nimeltä Netta Jemina, paitsi että hän on nykyään Alex Vincent. Herkistyin niin paljon asiasta, että tuli itku. Oikeastaan en tiedä miksi itkin mutta päätin että antaapa tulla ulos kun kerran on tulossa. Mielestäni tarina oli todella kaunis.
Tänä talvena on ollut oikeasti talvi! On lunta ja on ollut koviakin pakkasia. Talvi on jollain lailla yllättänyt myös sähköyhtiöt ja ympäri Pohjois-Savoa on ollut runsaasti sähkökatkoja, pitkiäkin. Meillä on ollut vain yksi 40 minuutin sähkökatko yhtenä iltana viime viikolla. Eipä paljon kärsitty kun lapset oli jo muutenkin käsketty nukkumaan. Täksi viikonlopuksi on taas annettu varoitus mahdollisista sähkökatkoista ja on varauduttu toki siihen. Meillä on puita uunin ja lieden lämmitykseen, tasku- ja otsalamppuja (paristojakin on), kynttilöitä, ruokaa... Huusholli viilenee äkkiä jos tulee useamman tunnin sähkökatkos koska maalämmön pumppu ei ilman sähkö toimi.
Äsken kun lähdin kauppaan, tuli lunta (tai ehkä räntää) niin runsaasti että hyvä kun eteensä näki. Onneksi lähdin kävellen.
Olen muutenkin viime viikkoina harrastanut kävellen kaupassa käyntiä. Aikomus on ollut hyvä jo useamman vuoden. Mutta nyt vasta olen saanut itseni tekemään sitä. Minulla on ollut kauan aikaa ns. mummokärri jolla vetää näppärästi ostokset kotiin pyörien päällä. Nyt kun ollut kovia pakkasia, on auton käynnistäminen noin lyhyttä matkaa varten tuntunut auton rääkkäämiseltä ja niinpä olen kävellyt. Nyt en jaksanut ruveta puhdistamaan autoa joten kävely oli helpompaa. Laiskuudella on joskus arvaamattomia seurauksia.
Tänään itkin yksin vessassa. Olin lukenut Kodin Kuvalehdestä tarinaa pojasta nimeltä Netta Jemina, paitsi että hän on nykyään Alex Vincent. Herkistyin niin paljon asiasta, että tuli itku. Oikeastaan en tiedä miksi itkin mutta päätin että antaapa tulla ulos kun kerran on tulossa. Mielestäni tarina oli todella kaunis.
KK:n haastattelut saa mut usein itkemään. Mä luen ne yleensä töissä lounastauolla.. ei ihan paras paikka.
VastaaPoista