Jo joutui armas aika
ja sade suloinen

Koulun kevätjuhla oli jo torstai-iltana. Ohjelma oli jälleen viihdyttävä ja liikuttava. Jos minä olen kyyneleet silmissä kutosten kukittamisesta vaikka oma lapsi ei vielä ollut heidän joukossaan, niin mitähän sitten neljän vuoden päästä kun on!
Tänä keväänä minulla oli ensimmäistä kertaa sellainen tunne, että haluamme muista päiväkodin tätejä, iltapäiväkerhon tätejä ja esikoisen opettajaa jotenkin. Hankimme jokaiselle gynostemma-nimisen yrtin joka kuulemma laskee korkeaa verenpainetta ja lisää vastustuskykyä ja aineenvaihduntaa. Kuulostaa sellaiselle kasville jota opettajat ja muut lasten ja nuorten kanssa työtään tekevät tarvitsevat

Tänä aamuna kävin viemässä esikoisen vielä kirkkoon hakemaan todistustaan. Tänä keväänä kirkko täytyi myös muiden lähikoulujen lapsista joten vanhempien toivottiin selkeästi rivien välistä osallistuvan kirkon menoihin rajoitetusti. Siksi en mennyt mukaan. Kuopuksen kanssa kävimme sitten hakemassa isoveljen kirkolta.
Kävin poikien kanssa vielä kukkaostoksilla. Eilen ostimme miehen kanssa koristetupakkaa ja humalaa. Tänään poikien kanssa ostimme samettikukkaa (esikoisen toive) ja daaliaa ja neilikoita (kuopuksen toive). Jahka saan niistä tehtyä ruukkuistutukset niin saatanpa vaikka napata niistä kuvia.
Poikien kesäloma siis alkoi. Maanantain ovat isänsä kanssa kotona. Kun minä pääsen töistä, lähdemme ajelemaan kohti mummilaa ja mökkiä. Pojat saavat olla loppuviikon mökillä mummin kanssa. Me miehen kanssa ajamme takaisin kotiin koska olemme töissä. Minä vielä viikon. Sitten alkaa minun kolmen viikon kesäloma; kovasti odotettu. Mies onkin sitten juhannukselta heinäkuun loppuun lomalla. Elokuussa pojat ovat taas mummin hoivissa koulun alkuun asti.
Kommentit
Lähetä kommentti