Pahoitanko mieleni liian herkästi?

Töissä on kyllä niin ihmeellistä kuppikuntaisuutta! Kaikkia ei hyväksytä yhteiseen kahvipöytään. Ja auta armias jos miehet tulevat naisten kanssa kahville... hiljaisuus on käsinkosketeltava ja naiset suorastaan paheksuvat sitä että miehet kehtaavatki tulla heidän reviirilleen =O

Miksi minä siis pahoitan mieleni? Siksi että jostain syystä minut on luokiteltu tällä hetkellä siihen kastiin jota ei hyväksytä samaan kahvipöytään. Aamulla pyysin yhteiselle kahville ... sain lukea päivän lehden sen sijaan että olisin voinut olla kahvilla yhdessä työkavereiden kanssa. Nytkään kukaan ei tullut pyynnöstäni huolimatta kahville kanssani. Lähdin sitten pois ja tulin omalle paikalleni juomaan kahvin. Voin ihan hyvin sitten vaikka surffailla kahvihetkeni ajan.

Onneksi täällä on sentää edes yksi työkaveri jonka kanssa voi kahvitella. Hän on vaan nyt lomalla. Häntäkin syrjitään jatkuvasti, jopa työasioissa.

Joskus on käynyt niinkin että tietty ryhmä on yhdessä tilannut pitsaa tai muuta ruokaa, mutta muutamalta ihmiseltä ei ole kysytty haluaako tilata. Voinette arvata, että minä kuuluun niihin joilta ei kysytty...

Oikeastaan jos ollaan oikein tarkkoja niin työpaikallani tapahtuu syrjintää sekä erittäin pahaa sukupuolista syrjintää!