KosmisenAuringonHöpinät

Vuoden viimeisenä päivityksenä rykäsen tähän meidän juhlaruokapöydän =D  

  Nimittäin vuosi 2006. Vuosi oli mielenkiintoinen monine muutoksineen ja käänteineen. Perheemme kasvoi yhdellä lapsella ja väheni kahdella kissalla, minä pääsin tutustumaan masennuksen maailmaan ja hyppäsin jälleen työelämään, pienimmäinen oppi kävelemään ja esikoinen tuntee varmasti esikoisuuden taakan harteillaan (minä sen tiedän ja tunnen...), perheenä astuimme autoilijoiden sankkaan seuraan ja sen seurauksena mies tuntee suurta talousahdistusta. Suuremmassa mittakaavassa maailma on muutoksen kourissa niin kuin se on ollut jo vuosia. Silti näyttää siltä kuin mitään ei olisi opittu eikä mikään olisi muuttunut... mutta se vain näyttää siltä. =) Tarkkaavaiset lukijat ovat ehkä jo ehtineet huomata, että lisäsin eilen sivuilleni kävijälaskurin. Ja ilahtuneena huomasin itsekin että kävijöitä on ollut. Joskus sitä miettii, että ihan vaan omaksiko iloksi kirjoittelen vai lukeekohan näitä joku. Eipä sillä että sillä loppujen lopuksi olisi suurta merkitystä. Olen toisinaan kurkistelu...

Pieni oli otos jota tutkailin, mutta olin yllättänyt siitä kuinka monen mielestä Saddamin hirttäminen oli oikein. Yllättänyt siitä, miten moni kuolemantuomiota kannattaa. Yllättänyt siitä, miten harva näkee sitä kaikkea muuta mitä maailmalla tapahtuu eikä siitä koskaan kukaan saa mitää tuomiota. Itse en kannata kuolemantuomiota missään tapauksessa. Kaikken omituisinta minusta on se, että ihminen tapetaan siksi että hän on tappanut. Sitä ei voi mielestäni millään selittää! Tappo rikos missä muodossa tahansa. Noh, nyt saavat nämä synkät aatokset jäädä. Tapahtunut on tapahtunut ja valoa mukaan.  

  Meillä ei ainakaan kuunnella. Tai varmaan äijät jotain kuuntelee muttei minua! Joka ikinen päivä mulla on sellainen tunne, että heilutelen huvikseni huuliani ja vain kuvittelen että niiden välistä tulee jotain ääntä... Viiden minuutin päästä kysytään juuri siitä asiasta mistä olin puhunut. Ihan niin kuin en koskaan olis puhunut asiasta mitään. Ja like father like sons; vapaasti suomeksi ei omena kauas puusta putoa. Ei siis ihme, että minusta tuntuu että minulla on joku möykky kurkussa. Jotain on vissiin pahasti vinossa mun ilmaisukyvyssä kun en saa itseäni kuuluviin. Olen kokeillut eri äänen sävyjä, hiljemmin puhumista, kovemmin puhumista, huutamista... Mikään ei tunnu auttavan. Ainoa mitä en ole vielä kokeillut on puhumattomuus.    

Joulukuusi mallia 2006. Linssilude (Miika) Miika nukahti eteisen lattialle kun oli saanut ulkopuvun päälle. Kauppaan oltiin lähdössä. =D Miika ja Aaron lelukasan keskellä tänä aamuna.

  Olen juuri tajunnut, että minulla on huomenna työpäivä! Mitä kummaa... Minne se joulu hävisi? =D Äijänkuvatukset on lomalla ensi vuoteen. Saavat aamulla viedä minut töihin ennen kuin lähtevät mummolaan ja tätilään. Onpahan miehen ruokahuolet yhdeltä päivältä hoidettu sillä kun menee äitinsä tai sisarensa ruokapöytään lasten kanssa. ;) Saa nähdä mitä minä sitten huomenna siellä töissä touhuan. Perjantaina tunsin itseni vähän hyödyttömäksi kun työparillani (joka minua opettaa tehtäviin) oli kova kiire eikä hän ehtinyt minua opastaa. Onneksi jotain tekemistä osasin itsekin jo vähän kehitellä, mutta silti olo oli vähän semmoinen että olin enemmän tiellä kuin hyödyksi... Tiedän, että tämä olo on vain välivaihe, mutta silti se vähän jäi harmittamaan. Ehkä työparini ehtii huomenna opastaa minua enemmän avukseen.  

  Meillä kävi sitten joulupukkikin. Aaronhan päätti että tänä vuonna ei nukuta kun joulupukki tulee. Ei nukuttu ei. Vaikka Aaron menikin sänkyyn piiloon kun joulupukki käveli ovesta sisään. =D Kyllä poika sitten viimein uskalsi tulla pois. Pukilla ei ollut kiire mihinkään vielä klo 14 aikaan. Istuskeli hetken ja jututti poikia ja jakoi lahjat. Aaron kyllä totesi jälkeen päin, että pukki unohti tuoda autoradan ja tulipyssyn (vrt. vesipyssy) ;D Noh, kaikkeahan ei voi saada. Äitikin oli ollut tarpeeksi kiltti sillä paketista ilmesty Marimekon yöpaita, sammaleen vihreä mariskooli, Valoverkko -kirja (jeeee!) sekä käsintehty ruususaippua. Lisäksi tilille oli ilmaantunut yhden Enkeli-Energia -koulun kurssipäivän verran rahaa. =) Äitini ja sisareni tulevat tänään käymään. Mun pitäis tekaista jäädyke pakkaseen ja laittaa poropaisti uuniin. Mietin että pitäisköhän vielä paistaa torttujakin...

Kotona. Oli lyhyt päivä. Tehtiin töitä klo 11 saakka ja sitten siirryttiin joululounaalle. Pikkaisen minua nolotti kun tj yms. istuivat samassa pöydässä kanssani. Tj jopa minua vasta päätä. Mutta kun minä olin siinä pöydässä ensin ja ne änkes samaan pöytään! Niih!! =D Ja siellä ei siis ollut mitenkään vakio/varatut pöydät vaan tj:kin kysyi onko paikka varattu... Noniin, mulla oli vaan semmoinen tunne, että jotkut katsoivat vähän silleen että toikin uus työtekijä on ängennyt samaan pöytään johtajien kanssa =D Mutta enemmän minua nolotti muutaman työkaverin takia jotka poistuivat paikalta heti syötyään eivätkä kenellekään edes jouluja toivetelleet. Eli häipyivät kesken työpäivän. Minäkin saatan välillä olla aika idiootti sosiaalisissa tilanteissa mutta nähtävästi mulla sentään jotain tapoja on ;) Nyt sitt pitäis ruveta valmistellemaan omaa joulua. Järjestelen paikkoja huomista siivoomista varten hetken aikaa ennen kun haen pojat tarhasta. Vastahan ne siellä heräilee joten ei sinn...

  Annapaha ollakkaa, niin siihe aekaa anto keisarj Aakustus semmosen ukkaasin, että koko mualima on pantava verolle. Tämä olj sillonj ensmäenen kerta ja se sattu Kuiriniuksen toemiissa Syyrijan piätoplokkaana. Kaekki lähtivättii ihan sillä töen verokirjaan räntättäviks itekuhhii ommaan kaapuntiisa. Niimpähän lähti Joosehvikkii Kalilejasta Nasaretin kaapunnista ja mänj ilimottaatummaan veroherroelle Juuteaan, Tuavetin kaapuntiin Peetlehemmii, se ku olj niät sen Tuavetin sukukieppiä. Reissun piälle se lähti yhessä morsijamesa Marijan kansa, jokolj jo pieniin päe. Marijan synnyttämise aeka tuljlii heijjän siellä ollessa, ja niimpä hiän tehhä pyöräätti poeja, esikoesesa, kiäräsj hänet kapaloo ja panj elukkae aperuuhee, koskapa kievarjtalo olj jo tikaten täännä. Siellä seovulla olj paemenia vahtimassa yöllä katraetaa. Siinä silimänkuvvaemassa heijjä eissään seiso Herran enkelj, ja Herran kirkkaas levittiin loestamaa ihan ympäriisä. No sehän panj paemenet pelekeemää, mutta enkeljpä r...

  Toissa yönä Miika ähki ja puhisi ja sitten herahti itkemään. Mikä kumma pojalla on hätänä? No vaihdetaan vaippa ja annetaan maitoo... Avasin vaipan ja kuului kummallinen 'ping'. Kurkkasin vaippaan. Mikä ihmeen pallo täällä on? Pallo? Mies sanoi, että se on kakka. En oikein uskonut että ihan täydellinen pallo... Oli siis hämärää kun en sytyttänyt mitään valoja. Mies nappasi vauvan ja minä ajattelin korjata vaipan pois. Vaipassa välähti valo. Mitä?! Vilkkuva kakka? Ei sentään vaan JOJO (ilman narua)! Vilkkuva jojo!! Mies vaihtoi illalla vaipan eikä ollut huomannut, että Miika oli sujauttanut jojon vaippaansa =D Sillon kyllä suututti, varsinkin kun Miika sitten pissi sänkyyn... Mutta eilisiltana se nauratti jo ihan hillittömästi.  =D Onneksi ei sentään mennyt jojo vaipassa tarhaan! Siinä olis ollut taas täteillä ihmettelemistä meidän perheen touhuissa.  

Pää pyörällä töissä. Olen juuri tajunnut, että tässä puolentoista viikon aikana olen nähnyt vain pintaraapaisun tehtävien kirjosta! Noh, eipä se minua haittaa. Mukava kun tehtäviä on vaihtelevasti. Ei tarvitse aina naputtaa konetta vaan voi välillä sulkeutua kopperoon tuhoamaan papereita tai vaikka paketoida joululahjoja ;D Tällä hetkellä työpari on sairaslomalla, ja minä huseeraan yksin. Toivottavasti en pistä koko hommaa sekaisin =D Onneksi on toi possi jolta voi kysyä apua jos sitä tarvitsee. Vielä en oo kauheasti apua tarvinnut. Perjantaina onkin sitten lyhyt päivä. Töitä on klo 11 asti ja sen jälkeen lähdetään joululounaalle. Joululounaan jälkeen kotona odottaa kaupassa käynti,  siivoaminen ja joulun laittaminen. Vaikka kyllähän se joulu tulee laittamattakin ;)

  Viime viikonloppuna leivottiin pipareita ja tänään koristeltiin. Minä pursotin sokeritahnaa ja Aaron pisteli karkkeja (myös suuhunsa ;D). Tällaisia niistä tuli.    

Sain kummitädiltäni tänään joulukortin ja kuoressa oli mukana oikea aarre eli 3 runoa jotka olen kirjoittanut lapsena! Luonto Mä silloin kerran näin on luonto ystäväin. Mä paljon siinä nään. Lehdet kertoo näin tanssimme yössä peräkkäin. Kuuset kertoo myös kuiskailemme yös. Mä luontoon katsahdin ja roskia vihasin. Miks roskat täytyy luontoon heittää kun ne sen peittää. Luonnolta kysykää; Kuka on kauneuden pää. 11 veenä Perhonen Kesän perhonen on se perhonen verraton. Se lentää liitelee ilmojen halki kiitelee. Istuu punervaan kukkaan. Perho-koriste sopii tukkaan. Kun on suvi perhosella on huvi. Myös 11 veenä. Nämä on olleet silloin paikallisessa lehdessä. Ja sitten ajankohtainen runo eli Joulu Joulu, sana tuo, Luoja siihen ei sanoja suo. Miten kuvailisi sanan JOULU. Se on lämmin, johon liittyy muistoja Joulun aikaan loppuu koulu. Lumi kattaa puistoja, kuusi koristettu on, siitäki monia muistoja on. Mutta joulun sisintä, paikkaa syvintä, sitä lämpöä, ei sanoin kertoa voi, Jumala p...

On siis meidän Miika. Soittivat tänään ennen yhtätoista mulle tarhasta, että Miikalla on melkein 39 astetta kuumetta ja jommankumman pitäis tulla hakemaan se pois. Eipä ollut tänään muita vaihtoehtoja kun mun lähtee koska miehellä on opetuspäivä ja sillon se ei pääse. Miika-ressu on ihan kipee. Sain lääkärin iltapäiväksi ja ollaan pian lähdössä näytille. Pikkuisen epäilen, että jos ne korvat on taas tulehtuneet =( Pyysin sisareni tänne huomiseksi ja vaikka perjantaiksikin niin päästää miehen kanssa töihin. Mutt ensin sinne lääkäriin niin saadaan selville onko siellä pahempi tulehdus kuin pelkkä nuha.  

Ensimmäinen työpäivä lähes kahteen vuoteen! Pää on ihan pyörällä. Pääsin kyllä jo työn makuun, ja mukavalle tuntui. Vielä on toki paljon opittavaa ennen kuin voin sanoa osaavani niitä tehtäviä joita tarvitsee osata. Ja tietenkin on opittava tuntemaan monia ihmisiä. Kassakoneen käyttökin on niin kovin kömpelöä vielä, kun tuntuu olevan ikuisuus siitä kun sitä on viimeksi käyttänyt. Mutta kyllä se tästä. Olen innoissani työstä!

Hiukan ihmettelin kun tänä vuonna ilmaisilla markkinoilla olikin osa alueesta maksullinen. Siellä maksullisella alueella oli tietenkin ainoa lasten leikkipaikka. En suostunut maksamaan sinne. Mitään jouluista ei tällä kertaa tullut ostettua. Periaatteista poiketen ostin Aaronille kaasuilmapallon joka maksoi aivan liikaa eli 20 eeroa. Autot -elokuvan Martti... Näin jälkeen päin ajatellen... jos olisin laittanut toisen mokoman lisää niin Aaron olisi saanut puuauton josta olisi ollut pidempään iloa. Hairahtuu sitä meikäläinenkin joskus =) Itselleni ostin 32 eeron edestä erilaisia kiviä. Siinä vaiheessa mies sanoi, että nyt lähdetään kotiin, tulee kalliiksi ;D  Ostin kolme akaattilevyä joiden päälle voin nyt sitten laittaa muita kiviä latautumaan. Akaatti kun ei tarvitse itse latausta. Aaron valitsi itselleen pienen hioton ametistin. Jotain suklaatakin ostettiin... mies siis osti ne niin en oikein tiedä mitä tuli ostettua =D

Toinen Enkeli-Energia -koulun koulustuspäivä oli lähes pari viikkoa sitten mutta enpä ole oikein saanut kuulumisia näppikseltä irti. Yritetään taas... Tällä kertaa ihmisten kasvot olivatkin tuttuja, tunnelma oli entistäkin lämpöisempi ja halauksia oli enemmän. Puhdistelimme chakrajärjestelmää Arkkienkeleiden avustuksella ja puhdistusprosessissa kohotettiin myös energioita. Tämä on hyvin voimakas prosessi ja emme saa tätä tehdä omin päin ennen kuin koko kurssi on ohi. Prosessiin kuului liikkeitä, mielikuvaharjoittelua ja äänteitä. Leyhyttelimme omia siipiämme =) Pareittain harjasimme toistemme aurat ja "poistimme haarniskat" eli aurasta kaikki menneisyydestä sinne jääneet muistot (myös menneistä elämistä). Minulta lähti nilkoista kahleet ja vanhat saappaat... No ei ihme jos levottomat jalat on vaivanneet, kun niitä ole yrittänyt tässä elämässä potkia pois ;D Toisin sanoen paransimme toisiamme enkelienergialla. Ai mikä on aura? No se on kaikkia ympäröivä energiakenttä; ...

Liput liehuvat ja vettä sataa, tuulee tuhatta ja sataa. Todella jouluinen ilma! Tänään mennään pikkujouluilemaan lapsien kanssa ystäväperheen luo. Meidän muksut on kyllä ainoat näin pienet. Syödään jotain hyvää, ainakin juustoja ja pipareita. =) Ja jutustellaan. Huomenna kun arki taas koittaa, pojat menevät tarhaan. Miikakin jää eka kertaa ilman äitiä tai isää. Saas nähdä kuinka sujuu. Mulla on sitten omaa aikaa runsaasti huomenna. Perjantaina on tosiaan omaa aikaa sillä lähden kaupungilla humputtelemaan, sikäli mikäli mun rahat on tullu... ainakin menen kaverin luona käymään. Lauantaina mennään anoppilaan. Hänellä on perjantaina 77-vuotissynttärit. Sunnuntaina päräytetään Joulumarkkinoille ja leivotaan pipareita. Ohjelmaa siis riittää viikonlopulle. =)  

Olen siis Kuopion Parapsykologisen seuran hallituksessa, jos ei ole tullut mainittua. Tutkailin tässä kokousta varten seuran asioita ja suuresti ihmettelen, kun on käynyt jäsenkato. Mikä lie vienyt jäsenistöä... Toivotaan, että toiminta tästä nousee vielä uuteen kukoistukseen! =) Mukavampi järjestää toimintaan, kun on tulijoita. Taidan ehdottaa hallituksen kokouksessa, että pistetään enkelit töihin! Kuopiossa kun ei paljon ole tähän aiheeseen liittyen toimintaa.

Ensimmäinen luukku kalenterista on avattu. Herra 3,5 vee sai joulukakun (oikeasti se taisi olla jouluvanukas noin brittiläisittäin mutta sanoin Aaronille että se on joulukakku ;D) ja äidin kalenterissa oli hyrrä. Miika ilahtui kovasti tästä hyrrästä, jopa niin suuresti että herahti nauramaan. Omalle pikku torille oli ilmestynyt joulukuusi valoineen, tarhassakin oli joulukuusi ja tonttu-ukkoja hyppelehti ikkunoissa. Joulukalenteri roikkui naruissa... eli pyykkipojilla oli kiinnitetty isoja "karamelleja" naruun. Kotona pitäisi kaivaa kynttelikkö ja ikkunatähti esiin, samoin ovikoriste. Kun se joulu pikku hiljaa lähestyy, vaikkei kauheasti tunnu siltä. Ehkä se on tuo harmaus ja lumen puute... Kirjakerhossa on yllätys yllätys (?) J.D Robbin uusin suomennos (eli siis Nora Roberts salanimellä) kuukauden kirjana. No sitähän EI VOI perua ;D Onneksi pääsin töihin niin raaskii ostaa tuonkin. Mulla on ongelma miten saada Tefal-keittiö ostettua ja salakuljetettua kotiin. Sitä kun...