Arki lähtee pyörimään

Loppiainen. Tosin meillä joulu korjataan pois vasta Nuuttina.



Tänään käytiin katsomassa tädin murua ja poikien serkkua. Voi miten vauvat ovat pieniä! Kyllä se äkkiä unohtuu miten pieniä ovatkaan. Tietysti voin sanoa, että sisaren poika on pienempi kuin mitä meidän pojat on ikinä vatsan ulkopuolella olleet mutta onhan hän jo syntymäpainostaan kasvanut lähemmäksi sitä mitä meidän olivat syntyessään. Ja silti hän on niin pieni. Muistan kyllä kun kuopus syntyi ja katsoin ensimmäisenä että hän on pienempi kuin isoveljensä. Todellisuudessa hän oli pari senttiä pidempi ja painoikin reilun 300 g enemmän kuin esikoinen Eli vähän vajaassa kolmessa vuodessa oli sekin unohtunut miten pieni vastasyntynyt on. Ei siis mikään ihme, että sisaren vauva tuntuu ihan järjettömän pienelle kirpulle, kun kuopuksen syntymästä on pian 7 vuotta!



Huomenna alkaa miehelläkin arki ja kuopuksella varsinaisesti jälleen esikoulu. Minulla ja esikoisella on aamulla klo 7 tapaaminen opettajan kanssa. Normaali "kehityskeskustelu" joka ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Samat itsestään selvät jaaritukset siellä kuitenkin käydään. Olen tietysti yrittänyt olla siirtämättä asennettani lapseen, mutta menestys on tainnut olla varsin huonoa. Herra rastitti lomakkeeseen kaikkiin muihin kohtiin kohdan 'harvoin' tai 'tarvitsen harjoitusta' paitsi matematiikkaan jossa oli ruksinut kohdat 'osaan erittäin hyvin' tai 'osaan hyvin'. Kun huomautin asiasta, herra ilmoitti ettei ollut edes lukenut muita kohtia vaan veti ruksit samaan kohtaa kaikissa. Jep jep. Meillä on kummallakin asenneongelma tässä asiassa. Loistavaa. Niin minä kuin lapsikin toivomme, että hän saisi todistuksen (vaikka sitten kirjallisen ilman numeroita) ja säästyisimme tältä turhauttavalta keskustelureissulta. Ehkä sanomme sen aamulla opettajalle...



Sivun mennen sanoen; omakin kehityskeskustelu oli ja se oli yhtä turhauttavaa lipadaapaa. Joten ehkäpä minulla todellakin on asenneongelma.