KosmisenAuringonHöpinät

Olet ihan oikealla sivulla ;D Uusin pohjan. Ja pohja on jälleen kerran haettu Tuuliviiriltä, jonka sivuille nappi löytyy blogistani oikealta alhaalta.

Kaupassa oli ylimmällä lehtihyllyllä piirretty seksilehti. Mies ja nainen alastomana kannessa, touhuissaan. Aaron huomasi sen lehden ja ilmoitti lapsen erittäin kuuluvalla äänellä: "Tuolla on jumalan lehti!" Niinpä niin. Aaron on katsonut kummien tuomia uskonnollisia videoita ja niissä Aatami ja Eeva hyppelehtivät ilman vaatteita paratiisissa. Kieltämättä lehden kannessa kuva oli vähän samalla tyylillä piiretty kuin videon Aatami ja Eeva =D

  Päivä oli jo kesäkuun alussa mutta on ollut olevinaan niiiiin kiire, ettei ole ehtinyt kertoa mitään. Sain jo huomautuksen asiasta ;D 6. päivä oli meidän toiseksi viimeinen  kerta. Hiukan ainakin minulla jo haikeus kaihersi rintaa. Mutta samalla suuri ilo kaikesta kokemastani. Ensimmäiseksi kohotimme taas värähtelytasoamme. Tällä toiseksi viimeisellä kerralla keskustelimme ylösnousseista mestareista. He ovat joskus eläneet fyysistä elämää, mutta tällä hetkellä opastavat meitä korkeammilta värähtelytasoilta. Heitä ovat mm. Jeesus, Buddha, Äiti Teresa, Walt Disney (uskokaa tai älkää!), ja monet myyttiset jumalat. Lisäksi keskustelimme Arkkienkeleistä . Linkin takaa löytyy vain 7 Arkkienkeliä mutta noin esimerkin vuoksi teille. Minulle läheisiksi Arkkienkeleiksi ovat tulleet Mikael, Gabriel ja Rafael. Meillä oli myös puhetta Maailmanopettaja Maytreyasta . Tämä on sen verran laaja aihe, että annan kiinnostuneiden tutustua siihen ihan omatoimisesti  =) Teimme kanavointiharjoituksi

Tässä eräänä päivänä Aaron totesi minulle: "Äiti, sinun isi ei oo kuollu. Se on minun ukki. Ukki käy aina kalassa. Ukki kävi minun kanssa kalassa!" Tuntui olevan tärkeä juttu, että ukki on käynyt pojan kanssa kalassa. Parina aamuna Aaron on sanonut, että puissa on vaahtoa. Ensimmäisenä aamuna tyhmät aikuiset laskivat leikiä siitä, että poika on vielä unessa. Vasta jälkeenpäin tajusin, että Aaron taisi nähdä jotain... Toisella kerralla kysyin, millaista se vaahto on. On kuulemma kirkasta. Energiakenttä? Tänä aamuna Aaron kertoi, että enkelit kierrättävä ihmisiä uuteen elämään. Kuulemma aloitetaan alusta ihan vauvasta asti. Että sellaisia elämän totuuksia...

 

Juhannusyön auringosta eri puolella maailmaa kerrotaan, että sinä yönä aurinko saa sananjalan kukkimaan. Kerran vuosisadassa tuo itiökasvi joka muuten ei kuki milloinkaan tekee auringon kunniaksi ihanan kukan. Ja juhannusyönä se kukka myös lakastuu tekee siemenkodan ja pudottaa sen koivujen väliin, viileään hämyyn. Ja auringon alla eri puolilla maailmaa kerrotaan, että se joka löytää sananjalan siemenen saa ikuisen onnen. Auringon alla, niin kerrotaan on ikuisen onnen ehdot sillekin joka lähtee sananjalan siementä noutamaan, neljäkymmentäneljä vaaraa ja syntymäehto erikseen. Sen joka aikoo juhannusyönä onnensa löytää sananjalkojen alta on oltava orpo ja viaton ja tiedettävä mikä kirjain on kätketty sananjalkaan. Ja auringon alla onneaan etsivän tulee mennä yksin yöllä sananjalkojen katveeseen valkoinen kangas vuoteenaan sananjalan siementä noutamaan. Vuosituhansien ajan aurinko on jatkanut kiertoaan ja saman ajan ihmiskunta on kertonut tätä tarinaa ja haaveksinut ikui

  Googlasin perjantaina sanalla "juustokakku". Ja koska Marien juustokakku tuli ensimmäisenä vaihtoehtona, koin se johdatukseksi ja tein sitä ;D En laittanut mangososetta koska pikkuisen epäilin, että se ei välttämättä kyläpaikan lapsille maistu. Laitoin kuningatarsosetta. Vein siis kylään syötäväksi kun mentiin käymään. Toin loput kotiin. Enpä muistanut ottaa kuvaa ennen kuin siitä oli otettu, mutta tässä kuitenkin kuva lopusta kakusta.  

  tai tarhaan. Aaron ja tyttöystävä olivat keksineet tarhassa piirtää vähän joka paikkaan: tuoliin, seinään, verhoihin (!), ikkunalautaan... Ei oo totta! Tädit olivat pistäneet pariskunnan jynssämään tuotoksensa. Ei siis minkäänlaista taiteen arvostusta ;D Eivaan, ihan oikein tekivät. Noi kaks ovat kyllä sellainen parivaljakko, että välillä ihan pelottaa mitä ne seuraavaksi keksivät. Onneksi niiden tempaukset ovat tähän asti olleet suht harmittomia. Tämä oli pahin tähän astisista keksinnöistä... tai ehkä tarhasta karkaaminen on ollu pahin. Onneksi eivät ehtineet kun just portin ulkopuolelle kun tädit saivat kiinni. Yhtenä päivänä ne keksivät laittaa hiekkaa hattuihinsa ja sitten tietenkin hattu päähän. Ei paljon äitejä naurattanu kun päänahka oli ihan hiekan peitossa...  

  Mun mielestä Janne Tulkin laulama Kivilintu kertoo masennuksesta. Ainakin se tulkitsee minun mielen alhoa niin osuvasti, että minua rupesi ihan itkettämään siinä vaiheessa kun oikeasti rupesin tarkemmin kuuntelemaan sanoja! Liitän sanat tähän mukaan. Valitettavasti sivulla josta otin tämän ei ollut sanoittajan nimeä. Ehkä päivitän sen tähän kun muistan katsoa sen levyn kannesta ;) Kivilintu Kun on sydämmessäin matala paine, kun viihdy en siellä, en täällä. Se on vain seitsemäs saapuva laiva, ja se silloin mun elämän päällä Sua rakastan, ei oo kysymys siitä, Pois olen taivaalta vain hetkisen Ei silloin siivet mua kantamaan riitä, En ole höyhenen onnellinen Kivilintu, jos olla en saa, sinitaivaan, sen voi unohtaa. Kivilintu, kun hetkisen oon, minä lentää jo voin aurinkoon Jos vain mä sellainen olla nyt saisin, mä että aina en kanssasi lennä, kai kivilinnun mä pian unohtaisin, ja sinäkin voisit tulla ja mennä Sua rakastan, ei oo kysymys

  Meillä ei ollut juhlia. Itse olin eilen Enkeli-Energia -koulussa, josta tarinaa myöhemmin. Mutta tänään on koko päivän päässä pyörinyt tuttu Suvivirsi. Ilman sitä ei kesä tule! Joten lauletaanpa yhdessä, tämän kaikki osaa ;D Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks' luopi, sen kutsuu elohon. Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa, puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs', Jumala, ihmeitäs' julistaapi se vuosi vuodelta. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti, myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni, sä liitä myös äänes' kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. virsi: 571